Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Olemme tutkineet Kuusamo-Kiestinki suunnan historiaa,
jo vuodesta 1999 alkaen. Tarkoituksena on koota kyseisen alueen koko
sotahistoria, tälle verkkosivustolle.
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sivustolla esitellään sotatoimialueen, kylät, maantiet, vaarat, vesistöt, sillat yms. Tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumien paikat entistä paremmin...
Joukko-osastot
Kuusamo-Kiestinki suunnalla 1941–1944 toimineiden suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
Focke-Wulf Fw 190 A-2 ja A-3 "Würger"
Yleistä
Saksalainen lentokonesuunnittelija Kurt Tank, suunnitteli alumiinirunkoisen, yksipaikkaisen ja yksimoottorisen Focke-Wulf Fw 190 hävittäjän, jonka ensilento nähtiin 1.6.1939. Koneesta valmistettiin lukuisa määrä pienillä eroavaisuuksilla varustettua variaatiota.
Yksi näistä oli Focke-Wulf Fw 190 F-8 hävittäjäpommittaja, joka oli nimensä mukaisesti tarkoitettu ilmarynnäköintiä varten. Focke-Wulf Fw 190 F-8 hävittäjäpommittaja ”Jabo”, otettiin käyttöön maaliskuussa 1944 ja se oli tarkoitettu korvaamaan vanhentuneet Junkers Ju 87 Stuka syöksypommittajat.
Kaikkiaan Fw 190 -lentokoneita valmistettiin usean eri valmistajan toimesta noin 20 000 kpl, joista arviolta noin 4000 kpl, oli F-8 -mallia. Kyseistä mallia valmistettiin vuosina 1944–1945, Aradon tehtaalla Warnemündessä.
Fw 190 A-2 vs A-3
Fw 190 A-2 mallissa oli BMW 801 C-2 moottori, kun päivitetyssä A-3 mallissa oli tehokkaampi BMW 801 D-2 moottori, joka tuotti 1 677 hv tehon. A-2 ja A-3 malleissa oli sama aseistus.
Aseistus
Koneen aseistukseen kuului kaksi 20 mm MG151/20 -tykkiä (tulinopeus 720 lk./min), jotka oli sijoitettu koneen siipiin. Lisäksi moottorin päälle oli asennettu kaksi 13 mm MG131 konekivääriä (tulinopeus 930 lk./min).
Mahdollisen pommikuorman kuljettamista varten rungon alapintaan oli asennettu ETC 501 pommiripustin ja neljä ETC 50 pommiripustinta siipiin. ETC 50 pommiripustimeen pystyi asentamaan esimerkiksi SC50 / SD50 -lentopommin ja ETC 501 -ripustimeen puolestaan suuremman SC250 / SD250 -lentopommin tai vaihtoehtoisesti 300 litran lisäpolttoainesäiliön. Mikäli Fw 190 A-3 -malliin kiinnitettiin SC500 lentopommi, seurasi tästä noin 30–50 km/h nopeuden menetys.
Focke-Wulf Fw 190 A-3 -koneiden 14-sylinteriset BMW 801 D2 tähtimoottorit, valmisti Bayerische Motorenwerke (BMW). Moottori tuotti 2 100 hevosvoiman tehon ja antoi koneelle maksimissa 653 km/h tuntinopeuden, sekä takasi yhdessä koneen muotoilun kanssa hyvän syöksynopeuden, jota pystyi edelleen käyttämään hyödyksi nousun aikana. Moottorista sai lisäksi hetkellisesti irti vielä lisätehoja, vesi-metanoliruiskutuksen avulla, jolloin moottorin antama teho nousi noin 200 hv. Focke-Wulf Fw 190 oli lujarakenteinen lentokone ja kesti jonkin verran osumia jopa moottoriin.
Tuotanto
Focke-Wulf Fw 190 koneita valmistettiin sodan aikana useissa eri lentokonetehtaissa, ympäri Saksaa. Fw 190 koneita valmistivat seuraavat lentokonetehtaat:
• Focke-Wulf Werke, Marienburg
• Forcke-Wulf Werke, Tutow/Mecklenburg
• AGO-Werke, Oschersleben
• Fieseler, Kassel-Waldau
• Arado, Warnemünde (A-2, A-3 ja F-8 mallit)
Vuosittaisissa tuotantoluvuissa on eritelty hävittäjien ja rynnäkkökoneiden tuotantoluvut.
Tuotanto vuosittain
• 1941, 226 kpl
• 1942, 1850 + 68 kpl
• 1943, 2171 + 1183 kpl
• 1944, 7488 + 4279 kpl
• 1945, 1630 + 1104 kpl
Fw 190 A-2 ja A-3 malleja valmistettiin lokakuusta 1941 alkaen, aina elokuuhun 1942 asti. Näiden mallien kokonaistuotanto käsitti 909 lentokonetta. Näitä malleja valmistetti Focke-Wulf, AGO ja Arado.
Fw 190 vs Bf 109
Focke-Wulf Fw 190 hävittäjän valmistaminen verrattuna Messerschmitt Bf 109 hävittäjään oli selkeästi kalliimpaa. Miestyötunteja meni enemmän ja lisäksi sen valmistukseen tarvittiin suhteellisen paljon alumiinia, 1 256 kg ja säännöstelytoimenpiteidenkin jälkeen sitä kului vielä 850 kg. Lisäksi valmistusteknisesti hankalia taottavia osia oli paljon.
Focke-Wulf Fw 190 koneessa käytettiin BMW 801 moottoreita, jotka tuottivat 1 360 hevosvoiman tehon, mutta Bf 109 F-4 jätti sen taakseen nousunopeudessa. Fw 190:n moottori BMW 801 oli vielä 10.12.1941 niin epäluotettava, että lentäjät välttivät meren yllä lentämistä. Toisaalta Fw 190 A kesti selvästi paremmin osumia, sillä pystyi kaartamaan tiukemmin ja aseistus oli parempi. Syöksynopeudessa Fw 190 oli täysin ylivoimainen, saavuttaen 80 asteen syöksykulmalla nopeuden 900 km/h. Bf 109:llä saattoi syöksyä 45 asteen kulmassa ja tuolloin suurin sallittu nopeus oli 650 km/h. Paremman kestävyytensä ansiosta Fw 190:lle ei tullut yleensä isompia vaurioita mahalaskussakaan. Bf 109:lla oli pahana tapana ”nitkauttaa” mahalaskussa siipensä.
Tekniset tiedot
Focke-Wulf Fw 190 A-3
- tyyppi
hävittäjä
- moottori
BMW 801 D-2
- teho
1 677 hv
- nopeus (max)
650 km/h
- nousunopeus
1 100 m/min
- toimintakorkeus
11 410 m
- toimintasäde
850 km
- siipiväli
10,51 m
- kokonaispituus
8,85 m
- korkeus
3,95 m
- paino (tyhjä)
3 200 kg
- paino (lastattu)
4 426 kg
- aseistus
4 x MG 151/20E
2 x MG 31
- pommikuorma
-
- radio
FuG 16 (VHF)
Kuusamo–Kiestinki suunnalla
Forcke-Wulf Fw 190 A2- ja A-3 hävittäjiä nähtiin Kuusamo-Kiestinki suunnalla verrattain harvoin. Näitä koneita oli Jagdgeschwader 5 (JG 5) käytössä. JG 5:n lentueita alistettiin satunnaisesti Alakurtin ja Pontsalenjoen lentotukikohtiin. Esimerkiksi Pontsalenjoella toimi heinäkuussa 1943 14.(Jabo)/JG 5, johon kuului kaikkiaan 14 kpl Fw 190 A-2 hävittäjää. 7.2.1944 Pontsalenjoella toimi 4./SG 5, joka oli käytännössä uudelleennimetty 14.(Jabo)/JG 5. Sen kalustona oli tuolloin yksi Fw 190 A-2 ja 11 kpl Fw 190 A-3.
Lähdeluettelo
- The Luftwaffe 1939-1945, I/SG 5, url: https://ww2.dk, 3.9.2019