Kuusamo-Kiestinki sotatoimialueen kuvaus
Studie Nordost - Kampfraum
Korpisota 1941–1944 historiateoksessa esitellään sota-ajan tapahtuimia sotatoimialueella, joka käsittää Kuusamon kunnan alueen, sekä käytännössä koko itärajan takaisen ns. Pohjois-Vienan alueen. Alue rajoittuu pohjoisessa napapiiriin, etelässä miltei Röhön tasalle ja idässä Vienan mereen. Napapiirin raja kulkee noin 70 km Kiestingistä pohjoiseen.
Talven pituus tällä alueella on noin 178–182 vuorokautta, jolloin lämpötila on yleensä alle 0 celsius astetta. Kevään pituus on noin 49–52 vuorokautta, jolloin lämpötila on pääsääntöisesti 0–10 celsius astetta. Kesän pituus on noin 77–86 vuorokautta, jolloin lämpötila on yleensä enemmän kuin 10 celsius astetta. Sotatoimialueen arkara talvisää, asetti alueella toimineet joukot ja niiden varustuksen, erityiselle koetukselle. Kevään ja syksyn kelirikkoaika, puolestaan asetti joukkojen huollon todella koville. Maanteiden kunnostamiseen ja ylläpitoon oli asetettava runsaasti joukkoja.
Maasto Kuusamosta, Suomen rajalta Pääjärven ja Tuoppajärven väliselle järvikannakselle saakka oli korpimetsää, pieniä metsäkankaita, suota ja rämettä. Alueella toimivilta joukoilta vaadittiin metsätaistelutaitoja, suunnistaminen ja metsässä selviämisentaito olivat elintärkeitä.
Kunnollisia maanteitä ei juuri ollut. Vain pieniä kärrypolkuja, joita myöten autoliikenne oli hidasta ja vaivalloista, paikoin jopa mahdotonta. Kunnollinen maantie alkoi itään päin mentäessä vasta Kiestingistä. Sieltä johti noin 60 km pitkä maantie Louheen. Kiestingistä oli myös rautatieyhteys Louhen asemalle, joka oli yhdistetty sotatoiminen kannalta erittäin merkittäväksi luonnehdittavaan Muurmannin rataan, josta Neuvostoliitossa käytettiin nimitystä Kirovin rata. 1 452 kilometriä pitkä Muurmannin rata kulki Barentsinmeren rannalta Murmanskista aina Leningradiin asti.
