Korpisota - Studie Nordost

Sotahistoriallinen tutkimushanke

Studie Nordost on vuonna 1999 käynnistynyt pitkäkestoinen sotahistoriallinen tutkimushanke, jonka tutkimuskohteena ovat Kuusamon ja Kiestingin alueen sotavuosien tapahtumat vuosina 1941–1944.

Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on ollut muodostaa mahdollisimman kattava ja lähdekriittinen kokonaiskuva alueen sotilaallisista, logistisista ja yhteiskunnallisista tapahtumista. Tutkimuksessa tarkastellaan samanaikaisesti suomalaisiin, saksalaisiin ja neuvostoliittolaisiin joukkoihin liittyviä tapahtumia sekä niiden muodostamaa kokonaisuutta.

Tutkimushankkeen lähtökohtana on havainto siitä, että Kuusamo–Kiestinki-alueen sotahistoriaa on aikaisemmin käsitelty pääasiassa rajatuista näkökulmista. Aiempi tutkimus ja sotahistoriallinen kirjallisuus ovat usein keskittyneet joko tiettyihin joukko-osastoihin, yksittäisiin sotatoimiin tai tiettyyn ajanjaksoon. Studie Nordost pyrkii yhdistämään nämä erilliset näkökulmat yhdeksi alueelliseksi tutkimuskokonaisuudeksi.

Tutkimuskohde

Tutkimuksen maantieteellinen kohdealue muodostuu Kuusamon alueesta sekä sen itäpuolisesta Kiestingin ja Pohjois-Vienan alueesta. Alueen maantieteelliset, ilmastolliset ja liikenteelliset erityispiirteet muodostavat olennaisen osan tutkimuskontekstia. Korpimetsät, vesistöt, suot, vähäinen tieverkosto, vaikeat vuodenaikaisolosuhteet sekä Muurmannin radan läheisyys vaikuttivat merkittävästi joukkojen liikkumiseen, huoltoon, tiedusteluun ja sotatoimien toteuttamiseen. Tutkimuksessa sotatoimia ei siten tarkastella ainoastaan taisteluiden näkökulmasta. Sotilaallinen toiminta sijoitetaan osaksi laajempaa toimintaympäristöä, jossa huomioidaan myös liikenne, huolto, infrastruktuuri, linnoittaminen, tiedustelu, ilmatoiminta, partisaanitoiminta ja selustan tapahtumat.

Tutkimuskysymykset

Studie Nordost -tutkimuksessa keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa:

• • Mitä Kuusamo–Kiestinki-alueella tapahtui vuosina 1941–1944?
• • Millä tavoin suomalaiset, saksalaiset ja neuvostoliittolaiset joukot toimivat alueella
• • Miten sotatoimet etenivät ajallisesti ja paikallisesti?
• • Miten joukkojen huolto, kuljetukset ja infrastruktuuri mahdollistivat sotilaallisen toiminnan
• • Millainen merkitys alueen tie-, rautatie- ja vesistöverkostolla oli sotatoimille?
• • Miten ilma- ja maasota liittyivät toisiinsa?
• • Miten tiedustelu- ja partisaanitoiminta vaikuttivat alueen tapahtumiin?
• • Miten linnoitusjärjestelmät ja puolustusasemat sijoittuivat suhteessa maastoon ja sotilaalliseen toimintaan?
• • Miten yksittäiset sotapäiväkirjoissa, kartoissa ja muistitiedossa kuvatut tapahtumat voidaan yhdistää toisiinsa?

Tutkimuksen erityisenä tavoitteena on ollut tapahtumien ajallinen ja maantieteellinen täsmällisyys. Tämän vuoksi tapahtumia pyritään tarkastelemaan mahdollisuuksien mukaan päivä- ja tapahtumakohtaisesti.

Lähdeaineisto

Tutkimuksen keskeisen lähdeaineiston muodostavat suomalaiset ja saksalaiset sotilasasiakirjat sekä muu kirjallinen ja kuvallinen lähdeaineisto. Suomalaisista sotapäiväkirjoista tutkimuksessa on hyödynnetty muun muassa III armeijakunnan, Ryhmä J, JR 12, JR 14, JR 53, SissiP 3 ja 35.RajaJK aineistoja. Saksalaisesta aineistosta tutkimuksen kohteena ovat olleet muun muassa A.O.K. Norwegenin, A.O.K. Lapplandin, A.O.K. 20, SS-Division Nordin ja 7. Gebirgs-Divisionin sotapäiväkirjat.

Kirjallisen lähdeaineiston lisäksi tutkimuksessa on käytetty:

• • historiallisia maastokarttoja
• • saksalaisia sotilaskarttoja
• • sotapäiväkirjojen karttapiirroksia
• • linnoitussuunnitelmia ja muita kartta-aineistoja
• • sota-ajan ilmavalokuvia
• • useiden arkistojen valokuva-aineistoja
• • yksityisten valokuvakokoelmien kuvia
• • aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta
• • yksityisiä karttaluonnoksia
• • muistitietoa ja haastatteluaineistoa
• • maastossa tehtyjen inventointien tuloksia
• • paikkatieto- ja LiDAR-aineistoa

Lähdekritiikki ja tiedon verifiointi

Sotahistoriallisessa tutkimuksessa lähteiden luotettavuus ja niiden syntyolosuhteet ovat keskeisiä tutkimuksellisia kysymyksiä. Sotapäiväkirja esimerkiksi kuvaa tapahtumia tietyn organisaation ja ajankohdan näkökulmasta. Myös kartat, ilmavalokuvat, muistitieto ja myöhemmin laaditut kertomukset sisältävät omat rajoituksensa.

Studie Nordost -tutkimuksessa tavoitteena on tämän vuoksi verrata erilaisia lähteitä keskenään ja tunnistaa mahdolliset ristiriidat, puutteet ja tulkinnanvaraisuudet. Tutkimustulosta ei siten muodosteta ainoastaan yksittäisen lähteen perusteella, vaan mahdollisimman laajan lähdevertailun avulla.

Paikkatietoon perustuva tutkimus

Yksi Studie Nordost -hankkeen erityispiirteistä on sotahistoriallisen lähdeaineiston yhdistäminen nykyiseen paikkatietoon ja maastotutkimukseen. Historiallisten karttojen sisältämää tietoa on verrattu nykyiseen maastoon. GPS-paikannusta on käytetty esimerkiksi linnoituslaitteiden, korsujen, leirialueiden, Kenttäradan rakenteiden ja lähipuolustusasemien sijainnin määrittämiseen.

Tutkimuksessa on hyödynnetty myös Maanmittauslaitoksen LiDAR-aineistoa. Sen avulla nykyisestä maastosta voidaan havaita sellaisia rakenteita ja maastonmuotoja, jotka eivät välttämättä erotu normaalissa maastotarkastelussa.

Historiallinen kartta-aineisto, arkistolähteet ja nykyinen paikkatieto muodostavat näin yhdessä tutkimusmenetelmän, jonka avulla historiallisia tapahtumia voidaan sijoittaa mahdollisimman tarkasti nykyiseen maantieteelliseen ympäristöön.

Ajallinen ja paikallinen tarkastelu

Studie Nordost pyrkii yhdistämään kaksi tutkimuksellista näkökulmaa: kronologisen ja maantieteellisen tarkastelun.

Kronologisessa tarkastelussa tapahtumia seurataan mahdollisimman tarkasti niiden ajallisessa järjestyksessä. Maantieteellisessä tarkastelussa tapahtumat sijoitetaan kartalle ja suhteutetaan ympäröivään maastoon, liikenneverkostoon, joukkojen ryhmityksiin ja muihin tapahtumiin. Näiden näkökulmien yhdistäminen mahdollistaa esimerkiksi sen tutkimisen, miten tietty sotilaallinen tapahtuma vaikutti samanaikaisesti muihin alueen toimintoihin. Tavoitteena on siten muodostaa tapahtumista ajallisesti, paikallisesti ja lähteellisesti mahdollisimman tarkka kokonaisuus.

Mixed methods -lähestymistapa

Studie Nordost -tutkimusta voidaan kuvata monimenetelmälliseksi eli mixed methods -tutkimukseksi. Tutkimuksessa yhdistyvät määrällinen ja laadullinen aineisto. Määrällinen tarkastelu voi kohdistua esimerkiksi joukkojen vahvuuksiin, kalustoon, tapahtumien ajankohtiin, etäisyyksiin tai paikkatietoon. Laadullisessa tarkastelussa puolestaan analysoidaan sotapäiväkirjojen, kirjallisten lähteiden, haastattelujen ja muistitiedon sisältöä, merkityksiä ja keskinäisiä suhteita. Menetelmien yhdistämisen tavoitteena ei ole korvata lähdekritiikkiä, vaan parantaa tutkimuksen mahdollisuuksia muodostaa eri lähteistä johdonmukainen kokonaiskuva. Korpisota.fi tutkimusmenetelmiä käsittelevällä sivulla hankkeen lähestymistapaa kuvataan juuri määrällisen ja laadullisen tutkimuksen yhdistelmänä.

Korpisota Colorizing

Korpisota.fi sivustolla on laaja kokoelma valokuvia, jotka on jälkikäteen väritetty. Väritetyt kuvat on merkitty joko kuvan vasempaan tai oikeaan alakulmaan sijoitetulla Korpisota Colorizing -logolla. Merkintä tekee näkyväksi sen, että kyseessä ei ole alkuperäinen värivalokuva, vaan myöhemmin toteutettu väritys.

Jokaisesta väritetystä valokuvasta on saatavilla myös alkuperäinen mustavalkoinen versio. Alkuperäisen kuvan voi ottaa esiin kuvan alapuolella olevan painikkeen avulla. Näin käyttäjä voi tarkastella alkuperäistä ja väritettyä kuvaa rinnakkain sekä arvioida, millä tavoin väritys vaikuttaa valokuvan visuaaliseen ilmeeseen ja historialliseen tulkintaan. Tällainen esitystapa lisää värityksen läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa alkuperäisen lähdeaineiston ja väritetyn version välisen vertailun. Lue lisää: Korpisota Colorizing

Tutkimuksen rajaus

Tutkimuksen pääasiallisena kohteena ovat Kuusamo–Kiestinki-alueen tapahtumat vuosina 1941–1944. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole esittää koko jatkosodan yleishistoriaa, vaan tarkastella yhtä maantieteellisesti rajattua sotatoimialuetta mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Tämä rajaus mahdollistaa tapahtumien tarkastelun sellaisella yksityiskohtaisuudella, joka laajemmassa valtakunnallisessa sotahistoriallisessa tarkastelussa ei välttämättä ole mahdollista.

Tutkimuksen eteneminen ja julkaiseminen

Studie Nordost käynnistyi vuonna 1999. Tutkimustyön ensimmäisenä laajempana tuloksena julkaistiin vuonna 2009 verkkojulkaisu Sodanajan Kuusamo 1939–1944. Tutkimustyö jatkui tämän jälkeen ja sen pohjalta käynnistettiin uudelleen rakennettu tutkimuskokonaisuus, joka käsittelee erikseen Salpalinjaa Kuusamossa sekä Kuusamo–Kiestingin sotatapahtumia vuosina 1941–1944.

Salpalinja Kuusamossa -teos julkaistiin e-kirjana vuonna 2022 ja laajennettuna verkkojulkaisuna vuonna 2024. Korpisota 1941–1944 -teossarjan ensimmäinen osa, Korpisota 1941 – Hyökkäys itään, julkaistiin vuonna 2024.

Salpalinja Kuusamossa

Salpalinja Kuusamossa e-kirja (ISBN 978-952-6613-86-4) julkaistiin 6.9.2022, Suomen e-painos Oy:n toimesta. Kirjassa esitellään Salpalinjan rakentaminen Kuusamoon, vuosien 1940–1941 aikana, sisältäen erittäin tarkkaa tietoa Salpalinjan rakentamisesta ja linnoituslaitteista. Linnoituslaitteista on tarkat rakennepiirrokset ja kartat, mitkä osoittavat minne ne on rakennettu. Lisäksi kirjassa käsitellään linnoitustykistön toiminta Kuusamossa, viivytysasemien, sulutteiden ja murrosten rakentaminen Kuusamoon.

Salpalinja Kuusamossa - verkkojulkaisu

Salpalinja Kuusamossa teoksesta julkaistiin 8.8.2024 verkkojulkaisuna uusi parannettu painos (ISBN 978-952-94-9407-1). Uusi versio sisältää aiemman materiaalin lisäksi, entisestään tarkennettua tietoa, sekä uusia rakennepiirroksia, runsaasti uusia valokuvia, sekä uutena ominaisuutena zoomattavat kartat. Lisäksi aiheesta käydään keskustelua Facebook-ryhmässä: Korpisota.fi Facebook-ryhmä

Korpisota 1941-1944

Korpisota 1941–1944 historiateoksessa puolestaan käydään läpi niin maasodankäynnin, kuin ilmasodankin tapahtumat, tarkasti päivä päivältä. Tähän on lisäksi liitetty selustan tapahtumat, kuten esimerkiksi huollon toiminta, selustan suojaaminen ja vihollisen partisaanitoiminta, keskittyen pelkästään Kuusamo-Kiestinki suunnan tapahtumiin. Teossarjan ensimmäinen osa Korpisota 1941 - Hyökkäys itään (ISBN 978-952-94-9875-8) julkaistiin vuonna 2024.

Korpisota Kuusamo–Kiestinki 1941–1944 teossarja on edelleen työn alla, eikä tarkkaa deadlineä koko teossarjan valmistumiselle ole asetettu. Tutkimuksen valmistusmisella ei ole kiire, sillä tarkoitus on tehdä perusteellista työtä. Korpisota 1941–1944 sarja, tullaan julkaisemaan neljässä osassa. Tarkoituksena on käytettävissä olevan materiaalin laajuuden vuoksi julkaista teos vuosittain: Osa 1 - 1941, osa 2 - 1942, osa 3 - 1943 ja osa 4 - 1944.

Tutkimuksen periaate

Studie Nordost -hankkeen keskeinen tutkimusperiaate on perusteellisuus. Tavoitteena ei ole tuottaa mahdollisimman nopeasti valmistuvaa yleisesitystä, vaan rakentaa vaiheittain tutkimuskokonaisuus, jossa lähteitä voidaan tarkastaa, vertailla ja täydentää myös tutkimustyön edetessä.

Kuusamo–Kiestinki-alueen sotahistorian tutkimuksessa on edelleen avoimia kysymyksiä, puutteellisesti dokumentoituja tapahtumia ja keskenään ristiriitaisia lähdetietoja. Tutkimuksen tehtävänä on tehdä nämä ongelmat näkyviksi ja arvioida niitä lähdekriittisesti sen sijaan, että epävarmat tiedot esitettäisiin varmoina tosiasioina.

Studie Nordost on siten jatkuva historiantutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa mahdollisimman tarkka, lähteisiin perustuva ja kriittisesti arvioitu kuva Kuusamo–Kiestinki-alueen sotahistoriasta vuosina 1941–1944.

Ystävällisesti, Studie-Nordost tutkimusryhmä

22.11.1999 (12.9.2026 18:35)