Messerschmitt Bf 109 G-2

Yleistä

Messerschmitt Bf 109 oli saksalainen yksimoottorinen ja yksipaikkainen hävittäjälentokone. Bf 109 oli saksalaisten toisen maailman- sodan tärkein hävittäjälentokone. Niitä rakennettiin useina eri versioina, noin 33 000 – 36 000 kappaletta.

Messerschmitt AG aloitti Bf 109 G-2 -version sarjavalmistuksen 23.1.943. Koneessa oli Daimler-Benzin valmistama, uusi suurempi ja samalla tehokkaampi DB 605 -sarjan moottori. Tehokkaampi moottori paransi koneen nopeutta, mutta lisääntyneen painon myötä, siitä tuli aiempaa Bf 109 F -mallia kömpelömpi.

G-2 mallissa oli edelleen moottorin yläpuolelle asennetut 7.92mm MG 17 konekiväärit, kuten Bf 109 F -mallissakin. Nämä korvattiin tehokkaammilla 13mm MG 131 konekivääreillä, vasta seuraavassa mallissa, Bf 109 G-6. Raskaammat konekiväärit vaativat myös enemmän tilaa, joten moottorin kuomuun jouduttiin valmistamaan kuplamalliset ulokkeet.

Bf 109 G-2 versiot

• • G-2/Trop, kuumiin olosuhteiseen tarkoitettu versio
• • G-2/R-1, pitkän matkan hävittäjäpommittaja, ETC 500/IXb pommiripustin, 2 x 300 l pa-säiliöt
• • G-2/R-2, tiedustelukone, valokuvausvarustus
• • G-2/R-3, hävittäjäkone, 300 litran lisäpolttoainetankilla varustettuna
• • G-2/R-4, tiedustelukone, GM 1 -varustus
• • G-2/R-6, hävittäjä, jossa siipien alla MG 151/20 tykit
• • G-2/U2, hävittäjä, Me P6

Tekniset tiedot

Tuotanto

Bayerische Flugzeugwerke – lentokonetehtaalla työskentelevät Willy Messerschmitt (1898–1978) ja Robert Lusser (1899–1969) suunnittelivat hävittäjän, jonka tuli olla halpa ja nopeasti rakennettava. Tuotantomalleissa moottorille suunniteltu tekninen lentoaika oli ainoastaan 200 tuntia ja 100 lentotunninjälkeen tehtiin täydellinen huolto. Koneen rungolle luvattiin 450 tunnin lentoaika, mutta jo 50 lentotunnin kuluttua rakenne oli muotoutunut niin joustavaksi, että huippunopeus laski jopa 50 km/h. Käytännössä koneen runko kesti korkeintaan 300 lentotuntia. Tämä ei ollut ongelma, sillä keskimäärin yhdellä Bf 109 hävittäjällä ehdittiin tehdä alle kymmenen taistelulentoa. Koneen ehkä selkein heikkous oli sen laskutelineet. Niiden heikkouden vuoksi menetettiin useita koneita varsinkin laskukiidossa.³⁵²

Tehokkaampaan liukuhihnatuotantoon siirtymistä hidasti sopivien hallitilojen puute. Suurimpia kokoomishalleja olivat Regensburg (4000 m²,Leipzig (4000 m²) ja Wiener Neustadt (8100 m²). Liukuhihnatuotanto vähensi työtuntien määrän 60 %:iin alkuperäisestä.

Myös liittoutuneiden pommituksilla oli merkityksensä, sillä esimerkiksi Daimler-Benz DB 605 -moottoreiden päävalmistaja Genshagen vaurioitui pahoin elokuusssa 1944. Tuotanto oli pommituksen jälkeen enää 40 % alkuperäisestä. Tehdas evakuoitiin tämän vuoksi kipsikaivokseen Necker-Elssiin. Lokakuussa 1944 DB 605 - moottorituotannon pullonkaulaksi muodostui kampiakseleiden liian vähäinen määrä.

Messerschmitt Bf 109 hävittäjiä valmistettiin vuosien 1936–1945 välisenä aikana kaikkiaan 33 984 kpl. Bf 109 G -tyyppiä valmistettiin vuodesta 1942 alkaen, sodan loppuun asti. Tuotantomäärä oli noin 23 000 konetta. Alamallia G-2 valmistettiin toukokuun 1942 ja helmikuun 1943 välisenä aikana 1 587 kpl. Alamallia G-6 puolestaan valmistettiin helmikuun 1943 ja elokuun 1943 välisenä aikana yli 5 000 kpl. Kaikkiaan erilaisia G-6. variantteja valmistettiin noin 12 000 kpl.

Messerschmitt Bf 109 hävittäjän valmistuskustannukset olivat noin 70 000 RM, josta moottori oli kallein yksittäinen osakokonaisuus, 47 000 RM. Vuonna 1944 Bf 109 F-4 maksoi 56 000 RM ja valmistukseen kului noin 7 000 miestyötuntia. Vastaavasti Focke-Wulf Fw 190 A-8 maksoi 56 600 RM.

Albert Speer organisoi lentokonetuotannon uudelleen 1943 alussa. Käsityövalmistuksesta siirryttiin liukuhihnavalmistukseen (sarjavalmistus). Tämän ansioista, myös Bf 109 koneiden valmistusaika putosi 53 %:iin alkuperäisestä.⁵⁵

Erään tiedon mukaan, Bf 109 kokonaistuotanto olisi ollut 30 573 hävittäjää, joista vastaanotettiin Luftwaffen käyttöön 28 103 kpl. Bf 109 hävittäjien osuus tuotannosta oli merkittävä, sillä Saksan koko hävittäjätuotanto käsitti 53 729 hävittäjää.

Kuusamo–Kiestinki suunnalla

Messerschmitt Bf 109 G-2 hävittäjiä nähtiin Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1943–1944, kun II/JG 5 ja III/JG 5 tukeutuivat ajoittain Pontsalenjoen lentotukikohtaan (Fliegerhorst Pontsalenjoki).

Messerschmitt Bf 109 G-2 Suomen ilmavoimissa

Suomen ilmavoimat osti 12 uutta ja 14 peruskorjattua Bf 109 G-2 hävittäjää ja ne toimitettiin Suomeen maalis-toukokuussa 1943. Lisäksi myöhemmin saatiin vielä 19 G-2 konetta.

Lähdeluettelo

• - Die Deutsche Luftrüstung 1933-1945, Heinz J. Nowarra
• - Die Deutsche Luftrüstung 1933-1945 Band 2, Heinz .J. Nowarra
• - Messerschmitt Bf 109 ja Saksan sotatalous, Hannu Valtonen

12.5.2004 (12.8.2023 10:27)