Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Olemme tutkineet Kuusamo-Kiestinki suunnan historiaa,
jo vuodesta 1999 alkaen. Tarkoituksena on koota kyseisen alueen koko
sotahistoria, tälle verkkosivustolle.
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sivustolla esitellään sotatoimialueen, kylät, maantiet, vaarat, vesistöt, sillat yms. Tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumien paikat entistä paremmin...
Joukko-osastot
Kuusamo-Kiestinki suunnalla 1941–1944 toimineiden suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
Maschinengewehr 42 - MG 42
Yleistä
Jo ennen toisen maailmansodan alkua, vuonna 1937 tuli esille tarve helposti valmistettavasta, MG 34:n kaltaisesta konekivääristä. Aseen tuli sietää paremmin taistelukentän olosuhteita kuin MG 34 ja sen tuli myös paremmin soveltua massatuotantoon.
Metall und Lackierwarenfabrik Johannes Großfuß AG metallilevytyöhön erikoistuneen tehtaan pääsuunnittelija Dr. Werner Gruner suunnitteli, piippurekyyliin perustuvan ilmajäähdytteisen rullasulkuisen konekiväärin, joka oli perustana MG 42:lle. MG 42 konekivääri valmistettiin pääosin prässätyistä teräslevyistä. Se on ulkonäöltään pitkälti samanlainen kuin edeltäjänsä MG 34, mutta on rakenteellisesti täysin erilainen.
Ensimmäinen prototyyppi oli nimeltään MG 39 ja se lähetettiin kenttätesteihin helmikuussa 1939. Kun viides ja samalla viimeinen prototyyppi MG 39/41 lähetettiin kenttätesteihin, oli kyse suhteellisen suurisuuntaisesta testistä, sillä kentällä lähetettiin 1 500 konekivääriä. Muutaman pienen parannuksen jälkeen aloitettiin massatuotanto, nimikkeellä Maschinengewehr 42 (MG 42).
Rakenne ja ominaisuudet
MG 42 konekivääriä valmistettiin suurimmaksi osaksi metallilevystä leikatuista ja puristetuista osista. Lukkokoneisto toimi hidastetulla rullalukituksella, jonka oli alun perin kehittänyt puolalainen insinööri Edward Stecke. Edeltäjäänsä (MG 34) verrattuna MG 42 näytti karkealta, mutta taistelukentällä se osoittautui erinomaiseksi. Aseen mahtava tulinopeus 1 200 laukausta minuutissa, vähensi aseen tarkkuutta, mutta sillä oli hämmästyttävä psykologinen vaikutus maalina oleviin joukkoihin. Liittoutuneiden keskuudessa asetta kutsuttiin nimellä "Spandau" ja "Hitler’s Zipper".
Aseen suuren tulinopeuden vuoksi piippu kuumenee todella nopeasti. Yleensä piippu vaihdettiin taistelutilanteen salliessa 250 patruunan vyön jälkeen. Aseen mukana toimitettiin 2–3 vaihtopiippua (paino 1,8 kg) ja asbestilapanen vaihtamista varten. Piipun vaihto oli pikalukituksen ansiosta todella nopeaa, ja vei kokeneelta konekiväärin käyttäjältä vain noin 15–30 sekuntia. Yhden piipun käyttöikä oli noin 3 500 – 4 000 laukausta.
s.MG
Tarvittaessa tämä ase voitiin asettaa kolmijalustalle (Lafette 42) pitkän matkan tulitukitoimintaa varten. Tällöin aseesta käytettiin nimitystä Schwere Maschinengewehr 42 - s.MG 42 eli raskaskonekivääri. Kolmijalusta painoi 20,5 kiloa ja se voitiin taittaa pieneen tilaan kuljetusta varten. Lavettiin voitiin myös kiinnittää optinen tähtäyslaite, joka mahdollisti melko tarkan tulen jopa 2,5 kilometriin asti.
Konekiväärimiehistö
- Aseen johtajana toimi yleensä aliupseeri (Gefreiter tai Obergefreiter). Henkilökohtaisena aseena MP 38 tai MP 40 konepistooli
- MG-Schütze 1, oli ampuja ja kantoi konekiväärin ja sen tähtäimen MGZ 34 tai 40. Henkilökohtaisena aseena pistooli
- MG-Schütze 2, kantoi aseen jalustan (Lafette 42), työkalut, aseöljyn ja puhdistusvälineet. Henkilökohtaisena aseena Mauser K98k
- Ammusmies 1, kantoi konekiväärin patruunoita ja avusti aseen lataamisessa ja patruunoiden syöttämisessä. Henkilökohtaisena aseena Mauser K98k
- Ammusmies 2, kantoi konekiväärin varapiippuja ja patruunoita. Hän osoitti tarvittaessa ampujalle maaleja kiikarillaan, jos sellainen oli käytettävissä. Henkilökohtaisena aseena Mauser K98k
Tekniset tiedot
MG 42
- tyyppi
konekivääri
- kaliiperi
7,92x57
- piipun pituus
53 cm
- piipun rihlat
4 oikeakätistä
- piipun elinikä
3500–4000 lk.
- aseen pituus
122 cm
- paino
11,6 kg
- jalusta (l.MG)
n. 1 kg
- jaliusta (s.MG)
Lafette 42, 20,5 kg
- tähtäinlaite
avotähtäimet, tai M.G.Z.34 / M.G.Z.40 optinentähtäin
- ammustyypit
S., S.s, S.m.E., S.m.K., P.m.K., S.m.K.H., l.S.
- luodin lähtönopeus
639–820 m/s
- tulinopeus
n. 900 – 1 200 lk./min
- tehokas kantama
n. 350–800 m
- maksimi kantama
n. 2000–4000 m
- patruunalipas
lipas / vyö
- valmistus vuodet
1942–1945
- valmistus määrä
414 964 kpl
- valmistaja
Mauser AG, MAGET, Steyr-Daimler-Puch, Gustloff
- hinta
250 RM
Tuotanto
MG 42 konekivääri otettiin palveluskäyttöön vuonna 1942 ja sitä valmistettiin vuoteen 1945 asti. Ensimmäiset aseet toimitettiin kesällä 1942, kenraali Erwin Rommelin Afrika Korps -joukoille. Aseen valmistamiseen kului 27,5 kg raaka-aineita ja itse valmistusprosessi kesti 75 tuntia. Hinnaksi muodostui 250 RM / kpl. Ase oli siis selkeästi halvempi ja nopeampi valmistaa kuin edeltäjänsä MG 34. MG 34 konekiväärin valmistus kesti 150 työtuntia ja raaka-aineitakin kului puolet enemmän.
Tuotanto vuosittain
Vuosi
Määrä
1942
17 915 kpl
1943
116 725 kpl
1944
211 806 kpl
1945
61 877 kpl
yhteensä
414 964 kpl
Aseen valmistus lopetettiin toukokuussa 1945, toisen maailmansodan päätyttyä. Länsi-Saksa jatkoi tuotantoa vuodesta 1957 alkaen, Rheinmetall-Borsig AG:n asetehtaalla.
Aseen tukki ja pistoolikahvan kahvalevyt valmistettiin alkuun pähkinäpuusta, mutta myöhemmin siirryttiin käyttämään bakeliittia. Pähkinäpuisia kahvalevyjä valmisti ainakin Gustloff Werke. Bakeliittiosia valmisti ainakin kaksi tehdasta H. Römmler AG, Spemberg (ehe) ja H. Römmler und Schumann KG Rehfelde-Berlin (eqt).
Lafette 42
MG 42 konekiväärille valmistettiin vuosina 1943–1945 Lafette 42 -jalustoja, sekä jonkin verran modifioitiin vanhoja MG 34 -jalustoja MG 42 konekiväärille sopiviksi. Jalustoissa on valmistajan kolmikirjaiminen leima, sekä valmistusvuotta osoittava kaksikirjaiminen leima.
Koodi
Vuosi
Valmistaja
• btm
QL (1944)
Hülsbeck & Fürst Schlossfabrik
• btm
PU (1943)
Hülsbeck & Fürst Schlossfabrik
• sxo
GA (1945)
Hülsbeck & Fürst Schlossfabrik
• fsu
PF (1943)
Excelsior Brandenburger Fahrrad und Motorradwerk
• fsu
NC (1944)
Excelsior Brandenburger Fahrrad und Motorradwerk
• sxk
DL (1945)
Excelsior Brandenburger Fahrrad und Motorradwerk
• dar
QS (1943)
Metalindustrie Schönebeck AG
• dar
PS (1944)
Metalindustrie Schönebeck AG
MG Zieleinrichtung M.G.Z.34 ja M.G.Z.40
Kun MG 42 konekivääri oli asennettu Lafette 42 -jalustalle, voitiin siinä käyttää myös Zieleinrichtung M.G.Z.34 tai vaihtoehtoisesti M.G.Z.40 -optista tähtäinlaitetta. Tähtäimessä on kumista valmistettu okulaaripää, jotta ampuja voi rauhassa keskittyä tähtäämiseen, saamatta silmäkulmaan iskuja aseen rekyylin voimasta. Tähtäimen ristikko oli valaistu ja se sai käyttövoimansa paristosta. M.G.Z.40:n käyttölämpötila oli -40 – +50°C. M.G.Z.34 oli yleisempi, sillä M.G.Z.40:n tuotanto oli vähäisempää. Rakenteellisesti tähtäimet ovat erilaisia, mutta ovat keskenään suoraan vaihdettavia ja ominaisuuksiltaan ajavat saman asian.
Valmistajia
Alle on listattu muutamia tiedossa olevia M.G.Z.40 -valmistajia. Suluissa valmistajan leimamerkintä.
• Zeiss-Ikon AG, (dpw)
• Emil Busch AG, Rathenow, (cxn)
• Voigtlander & Sohne AG, (ddx)
• Ungarnische Optische Werke AG, Budapest, (gug)
Lähdeluettelo
- Merkblatt für der Ausbildung am M.G.42, OKH
- Weapons and Fighting Tactics of the Waffen-SS, Dr. S. Hart & Dr. R. Hart, 1999
- Das Handbuch der deutschen Infanterie 1939–1945, Alex Buchner