Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1939–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Kansainvälinen sotahistorian tutkimusryhmä vuodesta 1999 alkaen...
Sotatoimialue
Kuusamo–Kiestinki
Sotatoimialueen tarkan esittelyn tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumaympäristö aiempaa paremmin...
Joukko-osastot
Suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
Mauser m/1916
Yleistä
Mauser m/1916 oli saksalaisen Mauser C96 -itselataavan pistoolin ensimmäisen maailmansodan aikana kehitetty, 9×19mm Parabellum -patruunaa käyttävä sotilasversio. Ase kuului Mauser C96 -pistooliperheeseen, jonka kehityshistoria ulottuu 1800-luvun viimeiselle vuosikymmenelle. Suomessa pistooli tunnetaan yleisesti nimellä Ukko-Mauser, kun taas kansainvälisessä asehistoriallisessa kirjallisuudessa 9 mm sotilasversiosta käytetään tavallisesti nimitystä Red Nine eli ”punainen yhdeksikkö”. Kaliiperi 9x19Pb
Mauser C96 -pistoolin suunnittelutyö käynnistyi vuonna 1893 saksalaisessa Waffenfabrik Mauserin asetehtaassa Oberndorf am Neckarissa. Kehitystyöstä vastasivat pääasiassa tehtaan palveluksessa työskennelleet veljekset Fidel, Friedrich ja Josef Feederle. Asetehtaan johtaja Paul Mauser osallistui hankkeen viimeistelyyn ja kaupallistamiseen. Uuden itselataavan pistoolin patenttihakemus jätettiin Saksassa 11. joulukuuta 1895, ja ase tuli tuotantoon vuonna 1896. Tästä juontuu alkuperäisen mallin tunnettu nimitys C96 (Construktion 96).
Mauser C96 edusti valmistumisajankohtanaan teknisesti edistyksellistä itselataavaa pistoolikonstruktiota. Sen toiminta perustui lyhyeen piippurekyyliin ja mekaanisesti lukittuun sulkujärjestelmään. Aseen tunnusomaisiin rakenteellisiin piirteisiin kuuluivat liipaisimen etupuolelle sijoitettu kiinteä patruunalipas, pitkä piippu sekä erikoismuotoiltu puinen pistoolikahva. Kahvan muodon vuoksi ase sai myöhemmin englanninkielisen lempinimen Broomhandle Mauser.
Alkuperäinen Mauser C96 käytti 7.63×25mm Mauser -patruunaa, jonka suuri lähtönopeus ja suhteellisen laakea lentorata olivat huomionarvoisia ominaisuuksia aikakauden sotilaspistooleissa. Pistoolin kiinteään lippaaseen mahtui tavallisesti kymmenen patruunaa, ja lipas täytettiin aseen yläpuolelta patruunakampaa käyttäen. Useisiin C96-malleihin oli lisäksi mahdollista kiinnittää puinen olkatuki, joka toimi samalla aseen kuljetuskotelona. Olkatuen tarkoituksena oli parantaa aseen vakautta ja osumatarkkuutta erityisesti tavanomaista pistoolietäisyyttä pidemmillä ampumamatkoilla.
Mauser C96 saavutti huomattavaa kansainvälistä mielenkiintoa, ja sitä hankittiin sekä sotilas- että siviilikäyttöön useissa maissa. Vaikka ase ei alkuvaiheessa saavuttanut Saksan keisarillisen armeijan varsinaisen palveluspistoolin asemaa, sitä käytettiin eri sotilaallisissa tehtävissä jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Aseen pitkä tuotantohistoria ja lukuisat mallimuunnokset kuvastavat sen teknistä ja kaupallista merkitystä varhaisten itselataavien pistoolien kehityksessä.
Mauser M1916
Ensimmäisen maailmansodan aikana Saksan keisarillisen armeijan käsiaseiden tarve kasvoi huomattavasti. Erityisesti sotilaspistoolien kysyntä ylitti ajoittain käytettävissä olevan tuotantokapasiteetin, minkä vuoksi asevoimat joutuivat turvautumaan useisiin rinnakkaisiin pistoolimalleihin. Saksan armeijan vakiintuneen 9×19 mm Parabellum -patruunan käyttöä haluttiin samalla laajentaa, jotta ampumatarvikehuoltoa voitaisiin yhtenäistää ja eri pistoolityyppien logistisia vaatimuksia vähentää.
Vuonna 1916 Saksan keisarillinen armeija tilasi Mauserilta 9×19mm Parabellum -patruunalle muunnetun version C96-pistoolista. Uusi malli tunnetaan nimityksillä Mauser M1916, Mauser C96/16 ja Red Nine. Kyseessä oli alkuperäiseen C96-konstruktioon perustuva sotilasversio, jonka keskeiset rakenteelliset ominaisuudet säilyivät pitkälti ennallaan. Merkittävin muutos oli aseen sovittaminen 7.63×25mm Mauser -patruunan sijasta 9×19mm Parabellum -patruunalle.
Kaliiperimuutos edellytti muutoksia erityisesti piipun ja patruunapesän mitoitukseen sekä patruunoiden syöttöön liittyviin rakenteellisiin yksityiskohtiin. Aseen yleinen toimintaperiaate, lukitusjärjestelmä ja kiinteä kymmenen patruunan lipas säilyivät kuitenkin alkuperäisen C96-mallin mukaisina. Tämän ansiosta Mauser pystyi hyödyntämään aikaisempaa valmistuskokemustaan ja tuotantotekniikkaansa uuden sotilasversion valmistuksessa.
Mauser M1916 näkyvin ja tunnetuin erityispiirre oli pistoolin puisiin kahvalevyihin kaiverrettu suurikokoinen numero yhdeksän, joka oli tavallisesti maalattu punaiseksi. Merkinnän tarkoituksena oli osoittaa selkeästi aseen käyttämä 9 mm patruuna ja erottaa se ulkoisesti lähes samankaltaisesta 7,63 mm C96-pistoolista. Tunnistusmerkintä oli erityisen tärkeä sotilasolosuhteissa, joissa eri kaliiperisia Mauser-pistooleja saattoi olla samanaikaisesti käytössä.
Punaisella numerolla pyrittiin ehkäisemään ampumatarvikkeiden sekoittumisesta aiheutuvia vaaratilanteita ja toimintahäiriöitä. Vaikka 7.63×25mm Mauser- ja 9×19mm Parabellum -patruunat poikkesivat toisistaan mitoiltaan ja ballistisilta ominaisuuksiltaan, aseiden ulkoinen samankaltaisuus saattoi aiheuttaa sekaannuksia. Kahvalevyihin tehty selkeä kaliiperimerkintä oli siten käytännöllinen ratkaisu sotilaskäytön vaatimuksiin.
Mauser M1916 tuotanto jatkui ensimmäisen maailmansodan aikana, ja 9 mm sotilasversioita valmistettiin yleisesti esitettyjen arvioiden mukaan noin 135 000–150 000 kappaletta. Tarkat tuotantomäärät vaihtelevat lähteittäin, mikä johtuu muun muassa valmistussarjojen ja sotilastilausten erilaisista rajauksista. Aseita toimitettiin Saksan keisarillisen armeijan käyttöön erityisesti tilanteissa, joissa Parabellum P.08 -pistoolien tuotanto ei yksin riittänyt kattamaan sotilaallista kysyntää.
Mauser M1916 käytännöllisiin ominaisuuksiin kuuluivat suhteellisen pitkä tähtäysväli, tehokas patruuna ja mahdollisuus käyttää irrotettavaa olkatukea. Toisaalta aseen koko, massa ja kiinteän lippaan latausjärjestelmä tekivät siitä tavanomaista sotilaspistoolia kömpelömmän käsitellä. Erityisesti pistoolin lataaminen patruunakammalla oli hitaampaa kuin irrotettavalla lippaalla varustettujen pistoolien lippaanvaihto. Tästä huolimatta C96-rakenne osoittautui käyttökelpoiseksi ja säilyi sotilaallisessa käytössä useissa maissa vielä pitkään ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
Mauser M1916 historiallinen merkitys liittyy ennen kaikkea ensimmäisen maailmansodan aikaiseen asehuoltoon ja sotilaspistoolien tuotannon laajentamiseen. Se edusti onnistunutta pyrkimystä sovittaa jo olemassa oleva ja tuotannossa ollut itselataava pistoolikonstruktio Saksan armeijan käyttämälle vakiopatruunalle. Samalla punaisella yhdeksiköllä varustetusta mallista muodostui yksi Mauser C96 -pistooliperheen tunnetuimmista ja helpoimmin tunnistettavista versioista.
Tekniset tiedot
Mauser m/1916
- tyyppi
sotilaspistooli
- toimintatapa
itselataava kertatuli
- kaliiperi
9x19 Pb
- piipun pituus
140 mm
- piipun rihlat
6 oikeakätistä
- aseen pituus
298 mm (645 mm koteloperän kanssa)
- paino
1,14 kg / 1,59 kg
- tähtäinlaite
avotähtäimet
- ammustyypit
FMJ
- luodin lähtönopeus
290–390 m/s
- tulinopeus
noin 20–30 lk./min
- tehokas kantama
noin 50 m
- maksimikantama
noin 150 m
- patruunasyöttö
makasiini 10 patr.
- valmistusvuodet
1937–1945, 1950,-85
- valmistusmäärä
noin 136 000 kpl
- valmistaja
Waffenfabrik Mauser
- hinta
-
Rakenne
Aseessa on 140 mm pitkä piippu (kaliiperi 9x19 Pb) joka on käytännössä yhtä ja samaa osaa lukkokehyksen kanssa. Laukaisukoneiston voi poikkeuksellisesti vetää ulos luistirungon alta, painamalla ensin lukitusvipu yläasentoon. Tämä helpottaa merkittävästi aseen puhdistamista ja mahdollisen vikatilanteen poistamista varsinkin kenttäolosuhteissa.
Rakenteellisesti erikoista on, että runkoon integroitu 10 patruunan siteellä ladattava laatikkomakasiini on sijoitettu liipaisinkaaren etupuolelle (normaalisti pistoolin lipas on kahvan sisällä).
Aseessa on pähkinäpuusta valmistetut kahvalevyt, joihin on ajettu 24 vaakasuuntaista uraa. Kahva muistuttaa luudanvartta, mistä aseen englanninkielinen lempinimi ”Broomhandle” tulee. M1916-mallin aseiden kahvalevyihin poltettiin suuret 9-numerot, osoittamaan aseen kaliiperia 9x19 Pb. Numerot lisäksi maalattiin yleensä punaisiksi.
Aseessa on kiinteä etutähtäin (jyvä) ja hahlotakatähtäin, joka on säädettävissä matkoille 50-500 metriä 50 metrin portain.
Erikoista aseessa on myös sen vakiovarusteena oleva 360 mm pitkä, 440 grammaa painava puinen kotelo, joka toimii tarvittaessa myös aseen irrotettavana takatukkina. Puinen kotelo voitiin kiinnittää nahkakotelon avulla vyöhön, tai asetta voitiin kantaan olalla olkahihnan avulla. Käytettäessä koteloa tukkina, muuttuu ase pistoolikarabiiniksi ja aseen osumatarkkuus paranee merkittävästi tietenkin ampujasta riippuen. Kun kotelo on kiinnitetty aseeseen, on aseen kokonaismitta 640 mm ja paino noin 1,6 kg.
M1916 versiossa on uusi varmistin malli, joka mahdollistaa pistoolin turvallisen kantamisen, myös iskuvasara laskettuna. Iskuvasaraan on lyöty NS-leima (Neue Sicherung), joka tarkoittaa juurikin uuden mallista varmistinta. Varmistinnupissa ei ole reikää kuten Mauser C96 mallissa.
Toiminta
Mauser m/1916 pistooli on lyhytrekyyliperiaatteella toimiva massasulkulukkoinen puoliautomaattipistooli. Heti laukaisutapahtuman jälkeen piippu ja lukko liukuvat taaksepäin noin 6mm matkan, jolloin lukon alanokka pysähtyy runkoon ja lukkoyhteys piippuun avautuu. Tämän jälkeen lukko jatkaa vielä liikettään taaksepäin ja ulosvetäjä heittää hylsyn ulos patruunapesästä. Kun palautinjousen vastus kasvaa suuremmaksi kuin taaksepäin työntävä rekyylivoima, palaa lukko palautinjousen voimasta takaisin eteenpäin ja työntää makasiinin patruunasillalla lepäävän seuraavan patruunan patruunapesään. Nyt ase on jälleen ladattu ja ampumavalmis.
Aseen laatikkomakasiini (lipas) täytetään käyttämällä kymmenen patruunan patruunakampaa (patruunaside) seuraavasti: Aseen iskuvasara vedetään taka-asentoon. Nyt lukko vedetään taakse ja patruunoilla täytetty kampa yksinkertaisesti painetaan yläkautta lippaan sisään. Painettaessa patruunakampa sisään, on huomioitava, että kampa painetaan sitä varten ajettuihin uriin.
Ukko-Mauserissa toimii 9x19Pb pyöreäpäinen patruuna, koska katkokärkinen kartionmuotoinen patruuna aiheuttaa syöttöhäiriöitä.
Tuotanto
Mauser m/1916 pistooleja valmistettiin Mauserin tehtaalla vuodesta 1916 alkaen Saksan keisarillisen armeijan tilauksesta. Tilauksen tarkoituksena oli kompensoida Parabellum P08 pistoolien hidasta ja samalla riittämätöntä tuotantoa.
Saksan keisarillisen armeijan tekemä tilaus käsitti kaikkiaan 150 000 pistoolia ja näistä ehdittiin valmistaa vuosien 1916¬-1918 aikana noin 136 000 kpl ennen ensimmäisen maailmansodan päättymistä 11.11.1918. Mauser M1916 version valmistaminen jouduttiin lopettamaan ensimmäisen maalimansodan jälkeen solmitun Versaillesin rauhansopimuksen rajoittaessa sotilaspistoolien valmistusta.
Mauser M1916 pistoolien sarjanumerointi aloitettiin ykkösestä, käsittäen sarjanumerot 1-135127. Sarjanumero 135127 on suurin tiedossa oleva sarjanumero.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen
Versaillesin rauhansopimuksen mukaan saksalaisilta kiellettiin 9mm kaliiperiset sotilaspistoolit. Tämän vuoksi 1920-luvulla Saksan silloisen armeijan (Reichswehr) ja poliisin käytössä olleet Mauser M1916 pistoolien piiput korvattiin lyhyemmillä 7,63 mm kaliiperisilla piipuilla. Tässä yhteydessä piti vaihtaa myös takatähtäimen asetintanko, koska M1916 mallin 9mm Parabellum patruunan luodin lähtönopeus oli 7,63 patruunaa vaatimattomampi eikä takatähtäimen lentorata-asteikko vastannut uutta kaliiperia. Todennäköisesti myös pistoolin kahvalevyt vaihdettiin M1916 pistoolien kahvalevyissä olleen numeron ”9” takia.
Suomessa
Suomessa Ukko-Mauser pistooleita käytettiin vapaussodasta lähtien. Saksalaiset aseistivat suomalaisia kansallismielisiä vuosina 1917-1918. Tarkoituksena oli auttaa suomalaisten ponnisteluja Venäjästä irtautumisessa. Saksalainen sukellusvene UC-57 toimitti 1 000 kappaletta Mauser C96 (7,63 mm) ja Mauser M1916 pistooleja (9 mm). Myös saksalainen rahtilaiva S/S Equity toimitti vuosina 1917-1918 aseita Suomeen. Joukossa oli myös Mauser-pistooleita. S/S Equity
Sisällissodan aikana saapui Helsinkiin Saksan Itämeren divisioona kenraalimajuri G.A.J. Rüdiger von der Golzin johdolla. Sanotaan, että useat suomalaisissa kodeissa majoittuneet saksalaisupseerit jättivät Mauser C96 tai M1916 pistoolinsa kiitokseksi ja muistolahjaksi majoituksesta.
Aseita oli mukana myös talvisodassa. Talvisodan jälkeen kesällä 1940 aseita oli jäljellä kaikkiaan 614 kpl. Näistä aseista 343 kpl oli 9 mm (Ukko-Mauser) ja 271 kpl (Mauser C96) 7,63 mm kaliiperissa. Kun armeija sai uudet Parabellum M/23 -palveluspistoolit, luovutettiin Ukko-Mauserit suojeluskunnan käyttöön.
Muutamien aseiden kuluneiden alkuperäispiippujen tilalle asennettu varikoilla Oy Tikkakoski Ab valmistamia 9 mm piippuja. Näissä piipuissa on Tikkakosken leima: Ympyrän sisällä kolmio, jonka sisällä puolestaan T-kirjan.
Jatkosodan jälkeen suojeluskuntajärjestö lakkautettiin valvontakomission vaatimuksesta ja Ukko-Mauserit palasivat puolustusvoimien omistukseen. Puolustusvoimien omistuksessa oleviin aseisiin on lyöty SA-leima aseen oikealle sivulle tekstin ”WAFFENFABRIK MAUSER A. NECKAR” alapuolelle. Puolustusvoimat myivät viimeiset Ukko-Mauserinsa 1960-luvulla.
Suomeen tuotujen Mauser pistoolien sarjanumerot eivät olleet mikään yksittäinen toisiaan seuraava sarja vaan hajanumeroita. Suomeen tiedetään tuodun ainakin sarjojen 121xx, 105xxx, 107xxx, 110xxx, 112 xxx, 114xxx, 115xxx ja 116xxx Mauser M1916 pistooleita. Näiden sarjanumeroiden aseet on tiettävästi valmistettu vuosien 1916–1917 aikana. Lisäksi Suomeen on keräilijöiden toimesta ostettu pääasiassa Saksasta ainakin joitakin kymmeniä pistooleita. Toisaalta Suomesta on myös myyty Mauser pistooleja ulkomaille. Puolustusvoimat möivät aseita 1960-luvulla myös ulkomaille. Lisäksi kotimaiset yksityishenkilöt ovat myyneet joitakin aseita ulkomaille.
Eräiden arvioiden mukaan, Suomeen olisi tuotu vuosien 1917–1940 aikana, kaikkiaan noin pari tuhatta Mauser C96 / M1916 pistoolia.
Saksalaiset 9x19 Pb -patruunat Suomessa 1917–1918
Saksalaiset siirtyivät vuoden 1915 aikana käyttämään 9x19 Pb patruunoissa kovalyijysydämisen (lyijyn ja antimonin seos) luodin sijasta pehmeällä lyijysydämellä varustettuja luoteja (paino 8,25 g). Näiden luotien pohjaan painettiin yleensä valmistajan tunnus (esim. Ge = Gustav Genschow, 276G = DWM). Vuosina 1916¬–1918 käytettiin patruunoiden ruutina yleensä Rottweilin hienojyväistä vihertävää nitroselluloosaruutia (no 2708). Ruutipanoksen suuruus oli tyypillisesti 0,36 g.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa 9x19 Pb patruunoita valmisti ainakin seuraavat patruunatehtaat:
• DWM - Deutsche Waffen -und Munitionsfabrik, Karlsruhe
• S - Spandau, Berlin
• H -Rheinisch Metallwarenfabrik, Düsseldorf
• MW - Munitionswerke Schönebeck
• L - Lindenier Zündhützen und Thonwarenfabrik
Ainakin saksalainen patruunavalmistaja Rheinische Metallwaren- u. Maschinenfabrik Abteilung Sömmerda valmisti 9 mm patruunoita ja toimitti niitä 10-patruunan siteeseen kiinnitettynä 20-patruunan pahvirasiassa. Rasian päällä oli teksti ”20 Ganzmantelpatronen zur Mauser-Selbstlade-Pistole”. Kussakin rasiassa oli siis kaksi valmista makasiinitäyttöä. Tämä poikkesi aiemmin Parabellum P08 -pistooleille tarkoitetuista patruunarasioista (rasian kannessa teksti ”16 scharfe Parabellum-Patroen zur Pistole M.08 kal 9m/m”, joihin pakattiin 16 patruunaa eli kahden lippaan annos ja tietenkin ilman patruunasidettä.
Suomessa Rheinisch Metallwaren und Maschinenfabrik (Sömmerda) valmistamia 9 mm patruunoita kaupattiin S.k.Y:n toimesta suojeluskuntien jäsenille ainakin 1920-luvulla.
Lähdeluettelo
- Mauser m/1916, www.waffenlager.net, Tapio Heiskanen, 30.11.2022
