S/S Equity

Saksalaiset asetoimitukset Suomeen 1917

S/S Equity oli alun perin brittiläinen höyrykäyttöinen rahtialus, joka päätyi ensimmäisen maailmansodan aikana Saksan haltuun. Saksan merivoimat ottivat aluksen käyttöönsä, ja sen päälliköksi määrättiin Oberleutnant zur See Gustav Petzold. Aluksella oli merkittävä tehtävä Suomen itsenäistymisvaiheen tapahtumissa, sillä sen avulla Saksasta toimitettiin aseita, ampumatarvikkeita ja sotilaskoulutuksen saaneita suomalaisia jääkäreitä Suomen alueelle syksyllä 1917.

S/S Equity teki Suomeen kaksi aseidenkuljetusmatkaa, joista ensimmäinen toteutettiin loka–marraskuun vaihteessa ja toinen joulukuussa 1917. Kuljetukset olivat osa Saksan keisarikunnan pyrkimyksiä tukea Venäjän keisarikunnasta irtautumaan pyrkiviä suomalaisia aktivisteja ja vahvistaa Venäjän vastaista toimintaa Itämeren alueella.

Asetoimitusten järjestämiseen osallistui suomalaisia itsenäisyysaktivisteja, erityisesti Kai Donner, joka oli keskeinen toimija Suomen ja Saksan välisissä yhteyksissä. Kuljetusten tarkoituksena oli toimittaa aseistusta suomalaisille suojeluskunnille sekä vahvistaa niiden sotilaallista valmiutta mahdollisten aseellisten yhteenottojen varalta.

S/S Equityn kuljetukset muodostivat tärkeän osan Suomen itsenäistymisvaiheen sotilaallisia valmisteluja. Niiden merkitys korostui vuoden 1918 sisällissodan alkuvaiheessa, jolloin suojeluskuntien käytettävissä ollut aseistus ja Saksassa koulutettujen jääkärien sotilaallinen osaaminen vaikuttivat valkoisen osapuolen joukkojen organisointiin ja toimintakykyyn.

Ensimmäinen kuljetusmatka

S/S Equity lähti ensimmäiselle Suomeen suuntautuneelle aseidenkuljetusmatkalleen Danzigin (nykyinen Gdańsk, Puola) satamasta 27. lokakuuta 1917. Aluksen lastina oli Kai Donnerin järjestämä ase- ja ampumatarvikelähetys, jonka tarkoituksena oli vahvistaa erityisesti Pohjanmaan suojeluskuntien aseistusta.

Aseiden lisäksi aluksella matkusti kahdeksan Saksassa sotilaskoulutuksen saanutta suomalaista jääkäriä. Ryhmän johtohenkilöihin kuuluivat Juho Heiskanen, joka kohosi myöhemmin Suomen puolustusvoimissa kenraalimajuriksi, sekä Lauri Tiainen. Jääkärien tehtävänä oli osallistua aseiden vastaanottamiseen ja jakeluun sekä aloittaa suojeluskuntajoukkojen sotilaallinen kouluttaminen.

Alus saapui 31. lokakuuta 1917 Vaasan edustalle, missä sen lastista purettiin noin puolet. Jäljelle jäänyt osa kuljetettiin Pietarsaaren edustalle, jossa aseiden purkamista jatkettiin 1. marraskuuta 1917. Kuljetus toteutettiin salassa, sillä Suomi kuului tuolloin edelleen Venäjään eikä itsenäisyysliikkeen aseellinen toiminta ollut laillista Venäjän viranomaisten näkökulmasta.

Asetoimituksen merkitys ei rajoittunut pelkästään aseiden määrään. Kuljetuksen mukana saapuneet jääkärit toivat mukanaan Saksassa hankittua sotilaallista koulutusta, jota voitiin hyödyntää paikallisten suojeluskuntien organisoimisessa ja kouluttamisessa.

Heiskasen Staabi

S/S Equityn ensimmäisen matkan mukana Suomeen saapunut jääkäri, Zugführer Juho Heiskanen, oli käyttänyt Saksassa peitenimeä Heissman. Palattuaan Suomeen hän osallistui muiden mukana saapuneiden jääkärien kanssa sotilaallisen koulutusorganisaation perustamiseen. Organisaatio tunnettiin nimellä Heiskasen Staabi. Staabi viittaa saksankielen sanaan Stab, eli esikunta.

Heiskasen Staabi oli käytännössä jääkärien johtama koulutus- ja organisointielin, jonka tehtävänä oli antaa sotilaallista peruskoulutusta erityisesti Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntiin kuuluneille miehille. Koulutuksen tavoitteena oli muodostaa joukkoja, joilla olisi riittävät valmiudet järjestäytyneeseen sotilaalliseen toimintaan.

Heiskasen Staabin toimintaan osallistuneet jääkärit huolehtivat myös Saksasta toimitetun aseistuksen vastaanottamisesta, varastoinnista ja jakamisesta paikallisille suojeluskunnille. Aseiden jakelu ja sotilaallinen koulutus muodostivat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, sillä aseistuksen käyttökelpoisuus riippui olennaisesti joukkojen koulutustasosta ja organisaatiosta.

Alkuperäisten tietojen mukaan Heiskasen Staabin koulutustoiminnan piirissä oli noin 2 500–3 000 miestä. Heiskasen Staabin kouluttamat suojeluskuntalaiset muodostivat osan niistä joukoista, jotka olivat valkoisen armeijan käytettävissä Suomen sisällissodan alkaessa tammikuussa 1918. Saksassa koulutettujen jääkärien sotilaallinen osaaminen vaikutti myös valkoisen armeijan johtamisjärjestelmän ja koulutusorganisaation kehittymiseen.

On kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan syksyllä 1917 Suomeen salaisesti palanneet jääkärit ja helmikuussa 1918 pääjoukkona saapuneet jääkärit. Jälkimmäisten merkitys valkoisen armeijan sotilaalliselle kehitykselle oli huomattava, mutta heidän toimintaansa ei voida suoraan rinnastaa Heiskasen Staabin syksyllä 1917 järjestämään koulutukseen.

Mauser-pistoolit

S/S Equityn ensimmäiseen aselastiin kuului kiväärien, konekiväärien ja ampumatarvikkeiden lisäksi myös Mauser C96 -itselataavia pistooleja. Pistoolien tarkasta lukumäärästä esiintyy lähdeaineistossa toisistaan poikkeavia tietoja. Eräiden tietojen mukaan ensimmäisessä aselastissa oli 500 Mauser C96 -pistoolia, kun taas toisissa esityksissä lukumääräksi ilmoitetaan 200 kappaletta. Ero saattaa liittyä esimerkiksi kuljetettujen, purettujen ja edelleen jaettujen aseiden erilaiseen kirjaamiseen. Ilman alkuperäisiä lastiluetteloita tai vastaanottopöytäkirjoja lukumäärää ei kuitenkaan voida vahvistaa yksiselitteisesti.

Kuljetettujen pistoolien kaliipereista ei myöskään ole varmaa tietoa. Mahdollisesti mukana oli sekä alkuperäistä 7.63×25mm Mauser -patruunaa käyttäviä C96-pistooleja että 9×19mm Parabellum -patruunalle muunnettuja tai valmistettuja aseita.

Saksan asevoimille ensimmäisen maailmansodan aikana valmistettu 9 mm:n Mauser C96 -versio tunnetaan yleisesti nimityksellä Red Nine eli Punainen yhdeksikkö. Nimitys viittaa pistoolin kahvalevyihin merkittyyn suureen, tavallisesti punaiseksi maalattuun numeroon yhdeksän, jonka tarkoituksena oli helpottaa 9 mm:n aseiden erottamista 7,63 mm:n malleista. Koska 9 mm:n C96-pistooleja valmistettiin Saksassa vuodesta 1916 lähtien, niiden esiintyminen vuoden 1917 asetoimituksissa on ajallisesti mahdollista.

Toinen kuljetusmatka Suomeen

S/S Equity lähti toiselle Suomeen suuntautuneelle aseidenkuljetusmatkalleen 2. joulukuuta 1917. Aluksella oli jälleen aseita ja ampumatarvikkeita sekä 22 suomalaista jääkäriä, joiden tarkoituksena oli osallistua suojeluskuntien sotilaallisen toiminnan kehittämiseen.

Alus saapui 8. joulukuuta 1917 Merikarvian edustalle, Revelin saaren läheisyyteen. Matkan aikana Suomi oli julistautunut itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917, mutta maan poliittinen ja sotilaallinen tilanne oli edelleen epävarma. Venäläisiä sotilasjoukkoja oli yhä Suomen alueella, ja itsenäisyyden kansainvälinen tunnustaminen oli vasta alkamassa. Merikarvian edustalla aseiden purkaminen oli huomattavasti hankalampaa kuin ensimmäisellä matkalla. Aseita kuljetettiin alukselta kalastusveneellä Aspkärin saarelle, jonne ne väliaikaisesti kätkettiin. Käytettävissä olevien tietojen mukaan kalastusveneellä tehtiin kolme kuljetusta. Kaikkea saarelle siirrettyä aseistusta ei kuitenkaan onnistuttu kuljettamaan edelleen mantereelle. Osa aseista jäi saaristoon, minkä vuoksi toisen matkan todellinen vaikutus suojeluskuntien aseistukseen jäi suunniteltua vähäisemmäksi.

Mauser-pistoolit

S/S Equityn toisen matkan aselastiin kerrotaan sisältyneen 600 Mauser C96 -pistoolia. Merikarvian edustalla toteutettujen purkutoimien yhteydessä mantereelle onnistuttiin kuljettamaan ainakin osa lyhyistä käsiaseista. Näihin on mahdollisesti kuulunut Mauser C96 -pistooleja, mutta niiden tarkkaa määrää ei tunneta.

On myös mahdollista, että eri lähteissä ilmoitetut pistoolimäärät kuvaavat toisistaan poikkeavia vaiheita: Saksassa lastattua aseistusta, saaristoon purettua materiaalia tai lopulta suojeluskuntien haltuun päätyneitä aseita. Näiden määrien erottaminen toisistaan on olennaista kuljetuksen historiallisen merkityksen arvioinnissa.

Toisen matkan osalta lähteissä on myös eroavaisuuksia. Ylen Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistykseen perustuvan esityksen mukaan kuljetus epäonnistui aseiden osalta ja vain jääkärit saatiin maihin. Tämä on ristiriidassa joidenkin paikallishistoriallisten kuvausten kanssa, joiden mukaan ainakin osa aseista saatiin purettua. Asia on syytä esittää tutkimuksellisesti avoimena kysymyksenä

Lähdeluettelo

• - S/S Equity, url: http://www.fi.wikipedia.org, 1.7.2018
• - Jääkäreiden kotiinpaluu 1917–1918, url: http://www.jp27.fi, 1.7.2018
• - Jääkärien paluu, esitelmä 22.2.2010, Jukka Knuuti
• - K. A. Wegelius: Aselaiva Equityn retket myöhäissyksyllä 1917. WSOY, 1935

10.2.2011 (10.11.2026 20:27)