Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Olemme tutkineet Kuusamo-Kiestinki suunnan historiaa,
jo vuodesta 1999 alkaen. Tarkoituksena on koota kyseisen alueen koko
sotahistoria, tälle verkkosivustolle.
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sivustolla esitellään sotatoimialueen, kylät, maantiet, vaarat, vesistöt, sillat yms. Tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumien paikat entistä paremmin...
Joukko-osastot
Kuusamo-Kiestinki suunnalla 1941–1944 toimineiden suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
Junkers Ju 88 D-1
Yleistä
Etulinjakäytöstä poistuvan, Dornier Do 17 P kaukotiedustelukoneen seuraajaksi, kehitettiin vuoden 1940 alussa ilmakuvauskameroilla varustettu tiedusteluversio Ju 88 D. Junkers Ju 88 D-sarjan lentokoneet tarkoitettiin kaukotiedustelukoneiksi, joista useimmat rakennettiin suoraan Ju 88 A pommikonemallin pohjalta. Lentojarrut poistettiin ja pommikuilun tilalle asennettiin polttoainetankit. Koneessa oli kaksi Jumo 211J-1 (1 290 kW) moottoria ja se saavutti 480 km/h lentonopeuden. Koneeseen asennettiin myös tutkavarustus. Koneita alkoi saapua tiedusteluyksiköille vuoden 1940 kuluessa. Version tuotanto lopettiin vuoden 1944 aikana, mutta koneita käytettiin kuitenkin sodan loppuun asti. Lentoja suoritettiin erityisesti laajoilla merialueilla sekä itärintamalla, joissa etäisyydet olivat pitkiä.
Kameravarustus
Koneeseen asennettiin Rb 70/30 tai vaihtoehtoisesti Rb 50/30 -kamera, korkealta kuvaamista varten ja Rb 20/30 -kamera matalakuvausta varten. Kamerat asennettiin pommikuilun taakse, eivätkä ne vieneet tilaa pommeilta. Näin ollen, kone pystyi ottamaan tiedustelulennolla mukaan täyden pommilastin. 9 000 kg:n pommilasti tietenkin vaikutti koneen toimintasäteenseen.
Tuotanto
Tuotanto aloitettiin kesällä 1938, Hermann Göringin aloittaman Ju 88 -ohjelman myötä. Junkers Ju 88 -koneiden tuotantoon panostettiin kovasti. Junkers siirsi Ju 87 Stuka syöksypommittajien tuotannon Weserin tehtaalle, jotta se itse pystyi keskittymään Ju 88 tuotantoon. Vuonna 1940 Heinkel aloitti Junkers Ju 88 siipien valmistuksen tehtaillaan. Tämä nopeutti entisestään Ju 88 tuotantoa. Junkers 88 tuotantoon otti lopulta osaa myös, Dornier lentokonetehtaat Friedrichshafenissa ja Wismarissa, sekä ATG, Siebel, Henchel, Arado ja AEG Wildau.
Tuotanto vuosittain
• 1939, 69 kpl
• 1940, 1 816 kpl
• 1941, 2 146 kpl
• 1942, 2 270 kpl
• 1943, 2 160 kpl
• 1944, 661 kpl
Sarjatuotanto ajettiin kuitenkin alas syyskuussa 1944, painopisteen siirtyessä hävittäjätuotantoon. Kaikkiaan Junkers Ju 88 -lentokoneita valmistettiin vuosien 1938–1944 aikana yli 14 000 kappaletta. Kaukotiedusteluversion D-1 osuus tuotannosta, oli 330 konetta.
Junkers Ju 88 D-1 mallia valmistettiin Junkersin Bernburgin tehtaalla joulukuusta 1941, aina huhtikuuhun 1943 asti. Näiden koneiden valmistenumerot olivat WNr.430xxx alkuisia. Todennäköisesti Ju 88 D-1 osia valmistettiin muuallakin, mutta ilmeisesti D-1 versiot koottiin ja saivat kameravarustuksensa Bernburgissa.
Vuosina 1941–1942 Junkers Ju 88 D-1 tiedustelukoneen valmistus maksoi 156 807 RM. Kustannuksista 8 580 RM, muodostui työvoimakustannuksista ja 122 844 RM materiaalikuluista. Valmistuskustannuksia kuitenkin onnistuttiin hieman laskemaan, Albert Speerin toimien myötä. Vuoden 1943 alussa, koneen vamistus maksoi 131 145 RM (työvoima 5 750 RM ja raaka-aineet 101 500 RM). Koneen valmistamiseen tarvittujen työtuntien määrää pystyttiin myös vähentämään, 30 000 tunnista noin 25 000 tuntiin.
Junkers Ju 88 pommikoneen tuotannon alkuvaiheessa tapahtui jotain kummallista. Konemalli on oli valmis sarjatuotantoon, kun Udet yhtä-äkkiä, mahdollisesti Hitlerin vaatimuksesta halusikin siihen vielä syöksypommitus ominaisuuden. Tämä tarkoitti merkittävää viivästystä tuotannon aloittamisessa ja samalla erinomaisen nopean keskiraskaan pommittajan ominaisuuksista jouduttiin tinkimään, uusien vaatimusten myötä.
Tekniset tiedot
Junkers Ju 88 D-1
- tyyppi
kaukotiedustelukone
- miehistö
3 (lentäjä, tähystäjä/kuvaaja, taka-ampuja)
- moottori
2 x Junkers Jumo 211J-1
- teho
1 290 kW
- nopeus (max)
467 km/h
- nousunopeus
-
- toimintakorkeus
- m
- toimintasäde
3 300 km
- polttoainetankki
-
- siipiväli
22,0 m
- kokonaispituus
15,06 m
- korkeus
- m
- paino (tyhjä)
- kg
- paino (lastattu)
15 200 kg
- aseistus
taka-ampujan MG 81
- pommikuorma
2 900 kg
- kameravarustus
Rb 70/30 tai Rb 50/30, sekä Rb 20/30
- radio
-
Kuusamossa
Alakurtista 24.2.1944 startannut Kette Lapplandin (1.(F)/Aufkl.Gr.124) Junkers Ju 88 D-1 (G2+CK) kaukotiedustelukone teki pakkolaskun, klo 14.45 noin 600 metriä Kuusamon kirkonkylästä itään, Torankijärven jäälle auratulle jääkentälle. Koneen miehistönä oli lentäjä ylivääpeli Conradi, tähystäjä kapteeni Ewald Dohrmann ja konekivääriampuja alikersantti Nawe. Konetta korjaamaan saapui konemestari (Prüfmeister) Kramer. Kone seisoi Torankijärven jäällä parin viikon ajan korjattavana. Kapteeni Ernst Sorge ja konemestari Kramer, lensivät sen 6.3.1944 takaisin tukikohtaansa Alakurttiin.45, 48
Lähdeluettelo
- Junkers Ju 88, url: http://www.historyofwar.org, 3.1.2021
- Junkers Ju 88, url: https://en.wikipedia.org, 2.11.2021
- Junkers Ju 88, url: http://www.histaviation.com, 2.11.2021
- The Hugo Junkers homepage, url: http://www.hugojunker.bplaced.net, 4.1.2020
- Das Arbeitspferd der Luftwaffe – Ju 88, von Joachim Stein
- Demystifying the German “Armament miracle” during WW2, Lutz Budrass, 2005