Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Olemme tutkineet Kuusamo-Kiestinki suunnan historiaa,
jo vuodesta 1999 alkaen. Tarkoituksena on koota kyseisen alueen koko
sotahistoria, tälle verkkosivustolle.
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sivustolla esitellään sotatoimialueen, kylät, maantiet, vaarat, vesistöt, sillat yms. Tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumien paikat entistä paremmin...
Joukko-osastot
Kuusamo-Kiestinki suunnalla 1941–1944 toimineiden suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
10.5cm le.FH 18
Yleistä
Kevyt kenttähaupitsi 18 (10.5cm Leichte Feldhaubitze 18 - 10.5cm le.FH 18) suunniteltiin Saksassa vuonna 1928 ja sen valmistus aloitettiin vuonna 1935, Rheinmetall-Borsig AG:n tehtailla. Se otettiin Saksan armeijan palveluskäyttöön, pitkällisten testien jälkeen lokakuussa 1935. Haupitsi havaittiin pian kenttäkelpoiseksi ja erittäin luotettavaksi, joten tästä kevyestä kenttähaupitsista tuli pian Saksan armeijan kenttätykistörykmenttien, keveiden patteristojen standardi ase. Haupitsi oli kaliiperiinsa nähden suhteellisen kevyt ja helppo valmistaa. Haupitsia valmistettiin koko sodan ajan, tuotantomäärän noustessa 6 926 kappaleeseen.
Versiot
Vuonna 1941 haupitsista suunniteltiin paranneltu versio, M-malli (10.5cm le.FH 18M). Haupitsiin oli lisätty suujarru, joka pienensi sen rekyyliä 42 %. Myös rekyylin vaimennusta parannettiin, niin että se kesti voimakkaampia latauksia ja pitkänmatkan ammuksia. Näin haupitsin maksimi kantamaa oli pystytty jatkamaan jopa 1 650 metriä. Sen alkuperäiset puiset renkaat (tai metalli vanteella päällystetyt puiset renkaat) oli korvattu kestävämmillä kumirenkailla.
Vuoden 1942 alkuun mennessä suunniteltiin edelleen parannettu malli nimellä 10.5cm le.FH 18/40. Sen valmistus aloitettiin maaliskuussa 1942 ja sitä jatkettiin sodan loppuun asti. Kokonaistuotantomäärä muodostui suuremmaksi kuin sen edeltäjän, 10 265 kpl. Haupitsissa käytettiin 7.5cm Pak 40 panssarintorjuntatykin jousitettua alustaa. Renkaat oli kuitenkin vaihdettava suurempiin.
Uutta mallia oli selkeästi nopeampi valmistaa, kuin edeltäjäänsä. Myös raaka-aineita tarvittiin aiempaa selvästi vähemmän, esimerkiksi rautaa tarvittiin edeltäjään 6 190 kg, nyt uuteen malliin vain 3 991 kg. Uutta mallia valmistivat seuraavat tehtaat; Schichau (Elbing), Menck & Hambrock (Hamburg) ja Krupp (Markstadt).
Haupitsista valmistettiin modifioidut versiot StuH-42 -rynnäkköhaupitsiin ja Wespe moottoroituun tykkiin.
10.5cm leFH 18(sf) Auf. Geschützwagen 39H(f)
Saksalaiset valmistivat ranskalaisista Hotchkiss H-39 sotasaalispanssarivaunuista 10.5cm le.FH 18 Geschützwagen Hotchkiss 39H(f) moottoroitujatykkejä, joihin oli nimensä mukaisesti asennettu 10.5cm le.FH 18 L/28. Vaunussa oli neljän hengen miehistö ja lähisuojana yksi MG 34 konekivääri. Muita teknisiä tietoja; nopeus 36 km/h, paino 12.5 t ja toimintasäde tiellä 150 km ja maastossa noin 75 km. Vaunuja valmistettiin Alfred Becker nimisen firman toimesta, vuosina 1942-1943 kaikkiaan 48 kpl.
Vaunuja käytti rintamalla mm. Panssarintorjuntapataljoona 200 (Panzer-Jäger-Abteilung 200), jolla oli käytössään 24 kpl valmistetuista vaunuista. Elokuulta 1944 puolestaan on merkintä, että 21.panssaridivisioonalle (21.Panzer-Division) alistetulla rynnäkkötykkipataljoona 200:lla (Sturmgeschütz-Abteilung 200) oli käytössään näitä vaunuja 24 kpl. Ainut sodasta säästynyt vaunu on nykyisin ranskalaisessa Saumurin panssarimuseossa.
Tekniset tiedot
10.5cm le.FH 18
- tyyppi
kevyt kenttähaupitsi
- kaliiperi
105 mm
- putken pituus
271 cm (L/28)
- putken rihlat
30 oikeakätistä rihlapalkkia
- putken elinikä
10 000 – 12 000 laukausta
- tykin pituus
3,3 m
- tykin leveys
1,98 m
- tykin korkeus
-
- tykin paino (kuljetuksessa)
3 490 kg
- tykin paino (tuliasemassa)
1 985 kg (2 040 kg)
- tähtäinlaite
-
- ampumasektori
56° (koro -6° – +40°)
- maksimikantama
3 570 – 10 675 m (M-malli 12 325 m)
- ammustyypit
HE, HEAT, AP, Nb.
- ammuksen lähtönopeus
200–465 m/s (540 m/s)
- tulinopeus
4–6 lk./min
- miehistö
6 (1+5)
Tuotanto
Ennen vuotta 1938 Saksa myi 10.5cm le.FH 18 -kenttähaupitseja Unkariin ja Espanjaan. Toisen maailmansodan aikana, vuosina 1943–1944 niitä vietiin Bulgariaan 166 kpl. Myös Suomeen toimitettiin 53 kpl. Haupitsia valmistettiin vuosina 1935–1945 kaikkiaan 6 926 kpl. Päävalmistajana toimi Rheinmetall-Borsig AG.
Tuotanto vuosittain
• 1939, 483 kpl
• 1940, 1 380 kpl
• 1941, 1 160 kpl
• 1942, 1 237 kpl
• 1943, 1 601 kpl
• 1944, 1 009 kpl
• 1945, 56 kpl
Yhteensä: 6926 kpl
Yhden haupitsin (le.FH 18) valmistaminen maksoi 16 400 RM ja valmistus kesti 3 200 tuntia. Sen valmistamisessa käytettiin raaka-aineita seuraavasti; rauta (Fe) 6 190 kg, molybdeeni (Mo) 2,8 kg, kromi (Cr) 3,567 kg, magnesium (Mg) 0,8 kg, sinkki (Sn) 0,756 kg, kupari (Cu) 7,068 kg, alumiini (Al) 0,187 kg, lyijy (Pb) 0,24 kg ja raakakumia (kautsu) 56,8 kg.
Ampumatarvikkeet
Sirpalekranaatit (HE)
• 10.5cm F.H. Gr., (HE = High Explosive)
• 10.5cm F.H. Gr. Stg
• 10.5cm F.H. Gr. 35 (ranskalainen sotasaalis)
• 10.5cm Gr. 38 Stg, (Stg = Steel Cased High Explosive)
• 10.5cm F.H. Gr. P.G. (Perlitguß)
• 10.5cm Gr. 38, (HE = High Explosive)
• 10.5cm F.H.Gr. 38 FERN (Long Range High Explosive)
• 10.5cm F.H.Gr. 39
• 10.5cm F.H.Gr. 39 ZB (talvikäyttö?)
• 10.5cm Gr. 40 FES (HE = High Explosive)
• 10.5cm F.H.Sprgr. Br., (Incendiary)
• 10.5cm F.H.Sprgr. 42 (TS)
• 10.5cm F.H.Sprgr. 43
Panssariammukset (AP)
• 10.5cm F.H.Pz.Gr. (AP = Armor Piercing)
• 10.5cm F.H.Pz.Gr. Rot (AP = Armor Piercing)
• 10.5cm F.H.Pz.Gr. 39 (TS) alikaliiperiammus
Onteloammukset (HEAT)
• 10.5cm F.H.Gr. 39 HL (HEAT = High Explosive Anti Tank)
• 10.5cm F.H.Gr. 39 HL/A
• 10.5cm F.H.Gr. 39 HL/B
• 10.5cm F.H.Gr. 39 HL/C
Harjoitusammukset (Übungs)
• 10.5cm F.H Gr. Üb
• 10.5cm F.H.Gr. (Üb. B)
• 10.5cm F.H.Gr. (Üb. T)
• 10.5cm F.H.Gr. Stg (Üb. B)
• 10.5cm F.H.Gr. Stg (Üb. T)
• 10.5cm F.H.Gr. 38 (Üb. T)
• 10.5cm F.H.Gr. 38 Stg (Üb. T)
• 10cm Pz.Gr. (Üb.)
Savu- ja merkinanto ammukset
• 10.5cm F.H.Gr.Nb., (Nebel = savukranaatti)
• 10.5cm F.H.Gr. 38 Nb
• 10.5cm F.H.Gr. 40 Nb
• 10.5cm F.H. Kh (savu)
• 10.5cm F.H. 38 Kh (=kampfstoff)
• 10.5cm F.H.Gr. 40 Deut., (värisavu)
• 10cm Lt.Gs., (laskuvarjo)
• 10cm Weiß-Rot-Geschoss (propaganda)
10.5 cm le.FH 18 39M (L/31)
• 10.5cm F.H.Gr.
• 10.5cm F.H.Gr. 38 Stg
• 10.5cm F.H.Gr. 38
• 10.5cm F.H.Gr. 40 FERN
• 10.5cm F.H.Sprgr. Br.
• 10.5cm F.H.Gr. Nb.
Ammustuotanto
10.5cm le.FH 18 haupitsin ammustuotanto oli melko mittavaa, käsittäen yli 105 miljoonan laukauksen valmistamisen vuosina 1939–1945.
• 1939, 2 112 100
• 1940, 10 948 700
• 1941, 3 551 700
• 1942, 18 459 800
• 1943, 29 440 600
• 1944, 38 055 700
• 1945, 3 226 500
Yhteensä: 105 795 000
AOK Lappland
Saksan Lapin armeija käytti vuosina 1941 - 1944 tykistörykmenttien keveiden patteristojen aseena 10.5cm le.FH 18 haupitseja. Saksalaisilla oli käytössään 10.5cm le.FH 18 haupitseja Suomessa seuraavasti;
1941–1944
Divisioona
Tykistörykmentti
22.6.1941
28.6.1942
1.9.1944
- 2.Gebirgs-Division
G.A.R. 111
16
16
16
- 3.Gebirgs-Division
G.A.R. 112
16
8
8
- 163.Infanterie-Division
A.R. 234
36
36
36
- 169.Infanterie-Division
A.R. 230
36
36
36
- 6.Gebirgs-Division
G.A.R. 118
-
16
16
- 7.Gebirgs-Division
G.A.R. 82
-
16
16
- 122.Infanterie-Division
A.R. 122
-
-
44
yhteensä:
124 kpl
152 kpl
196 kpl
SS-Division Nord
Kiestingin suunnalla taistelleen SS-divisioona Nordin (SS-Division Nord)tykistörykmentin (SS-Artillerie-Regiment Nord), patterien käytössä oli vuonna 1941 20 kpl 10.5cm le.FH 18 kevyttä kenttähaupitsia. Alla olevassa taulukossa edellä mainittujen haupitsien ampumatarviketilanne ja kulutus syksyllä 1941.
Ampumatarviketilanne
SS-Div. Nord ampumatarvikkeet
Pvm
Ammus
Joukoilla
Varastolla
Kulutus (15 pv)
- 31.08.1941
10.5cm FH.Gr.Az
2200
-
-
- 31.08.1941
10.5cm FH.Gr.Dz.
50
-
-
- 15.09.1941
10.5cm FH.Gr. Az.
3 600
7 157
13 348
- 15.09.1941
10.5cm FH Gr. Dz.
180
409
1 120
- 15.09.1941
10.5cm FH Gr. Pz.
360
2 708
0
- 15.09.1941
10.5cm FH Gr. Nb.
360
2 398
0
- 15.11.1941
10.5cm FH Gr. Az.
4 320
14 618
8 923
- 15.11.1941
10.5cm FH Gr. Dz.
216
1 152
181
- 15.11.1941
10.5cm FH Gr. Pz.
432
2 601
0
- 15.11.1941
10.5cm FH Gr. Nb.
432
2 387
122
- 30.11.1941
10.5cm FH Gr. Az.
4 320
5 779
3 823
- 30.11.1941
10.5cm FH Gr. Dz.
216
1 017
134
- 30.11.1941
10.5cm FH Gr. Pz.
432
2 381 ?
0
- 30.11.1941
10.5cm FH Gr. Nb.
432
1 357
0
- 15.12.1941
10.5cm FH. Gr. Az.
4 320
3 642
3 073
- 15.12.1941
10.5cm FH Gr. Dz.
216
1 085 ?
7
- 15.12.1941
10.5cm FH Gr. Pz.
432
2 381
0
- 15.12.1941
10.5cm FH Gr. Nb.
432
2 387
0
10.5cm ammuskulutus (1.7.- 31.12.1941)
A-tarvikekulutus
1.7.-
16.7.-
1.8.-
16.8.-
1.9.-
16.9.-
1.10.-
16.10.-
1.11.-
16.11.-
1.12.-
16.12.-
Yht:
15.7.
31.7.
15.8.
31.8.
15.9.
30.9.
15.10.
31.10.
15.11.
30.11.
15.12.
31.12.
6 145
9 443
9 371
16 621
14 468
13 688
4 905
1 227
9 228
5 977
3 086
1 236
-
Suomessa
Saksa toimitti Suomeen jatkosodan aikana 53 kpl 10.5cm le.FH 18 kevyttä kenttähaupitsia. Suomen ostamat tykit saapuivat maahan helmi-huhtikuussa 1944. Suomen armeijan kirjanpidossa nämä aseet kulkivat nimikkeellä 105 H 33. Suomeen saatiin myös 8 kpl parannettua versiota 10.5cm le.FH 18/40 haupitsia. Suomessa haupitsi sai nimikkeen 105 H 33-40.
Toimitukset Suomeen
Laiva
Pvm
Määrä
• s/s Capella
26.2.1944
8 kpl
• s/s Baltic
7.3.1944
16 kpl
• s/s Aune H
11.4.1944
29 kpl
• tuntematon
5.9.1944
8 kpl (10.5cm le.FH 18/40)
Suomalaisten käyttämät ammukset
Nimi
Suomalainen nimike
Koodi
Lyhenne
Selite
• 10.5cm HL/C
105 hkrv rj HL/C 18/24-38
-
HEAT
ontelokranaatti
• F.H.Gr.Nb.
105 sakr 33/43-Np/23
-
Smoke
savukranaatti
* F.H.Gr.Nb. savukranaatti tuotti savua 25–30 m halkaisijaltaan olevalle alueelle,
noin 40 sekunnin ajaksi.
Ammustoimitukset Suomeen
Suomalaiset valmistivat itse 105 H/33 haupitsin ammuksia, mutta tuotanto ei vastannut tarvetta. Tästä johtuen ammuksia jouduttiin ostamaan Saksasta. Vuoden 1944 tammikuussa oma tuotanto oli 15 000 laukausta ja helmikuussa 24 000 laukausta.
Vuonna 1944 Saksasta laivatut ammusmäärät
Laiva
Pvm
Määrä
• s/s Baltic
7.3.1944
12 000 kpl
• s/s Kollaa
18.3.1944
1 000 kpl
• s/s Aune H
11.4.1944
25 500 kpl
• s/s Suomen Poika
28.4.1944
1 500 kpl
• s/s Ceres
23.5.1944
100 000 kpl ruutipanoksia
Haupitsit patteristoille
Suomeen ostetut 105 H 33 -kenttähaupitsit osoitettiin neljälle tykistöpatteristolle; Kevyt patteristo 17. ja 23. sekä III/KTR 9. Kullekin hevosvetoiselle patteristolle jaettiin aseistukseksi 12 kpl 105 H 33 haupitseja. Lisäksi moottorivetoinen Raskas patteristo 12 (Rask.Psto 12), sai neljä 105 H 33 haupitsia. Suomalaiset ampuivat näillä haupitseilla jatkosodan lopun aikana, yhteensä 22 742 laukausta. Suomen armeija varastoi tykit sodan jälkeen ja luopui niistä vasta 1980-luvulla. 5.9.1944 Suomeen saapuneet 105 H 33-40 -kenttähaupitsit, eivät ehtineet enää osallistua sotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan.
17.kevyt patteristo
Hevosvetoinen 17. kevyt patteristo (17.Kev.Psto, peiteluku 3396) perustettiin Uhtuan suunnalla 5.1.1944. Perustamisessa uuden yksikön runkona käytettiin kuusamolaisista reserviläisistä muodostettua Linnoituspatteristo 6 (Lin.Psto 6 – peiteluku 5298) ja Petsamon patteria (Pets.Ptri). Patteriston aseistukseksi tuli tässä vaiheessa 12 kpl neuvostoliittolaista 122 H/10-30 -haupitsia. Patteristo toimi Uhtuan suunnalla saksalaisen 7.Gebirgs-Division 'Bergschuh' (7. vuoristodivisioona) alistettuna.
Huhtikuussa 1944 neuvostoliittolaiset 122 H/10-30 -haupitsit vaihdettiin Saksasta ostettuihin keveisiin haupitseihin 105 H/33 (10.5 cm le.FH 18). Nyt, jo aiemmin muonahuollossa saksalaiseen huoltoon tukeutunut patteristo sai myös ammushuollon 7. vuoristodivisioonalta. Saksalaisella divisioonan vuoristotykistörykmentillä (Gebirgs-Artillerie-Regiment 82) oli käytössään samoja tykkejä, joten ammushuolto tapahtui luontevasti.
Elokuussa 1944 saksalaisten aloittaessa valmistelut Suomesta vetäytymiseksi, siirrettiin 17.kevyt patteristo suomalaisten joukkojen yhteyteen Karjalan kannakselle ja alistettiin eversti Inkalan komentamalle, 26.6.1944 perustetulle Rajajääkäriprikaatille.
Lähdeluettelo
- Waffen Arsenal Band 125, Deutsche Leichte Feldhaubitzn 1935 -1945, Joachim Engelmann, 1990
- Axis History Forum, url: http://www.axishistoryforum.com, 15.11.2011