10.5cm le.FH 18

Yleistä

Kevyt kenttähaupitsi 18 (10.5cm Leichte Feldhaubitze 18 - 10.5cm le.FH 18) suunniteltiin Saksassa vuonna 1928 ja sen valmistus aloitettiin vuonna 1935, Rheinmetall-Borsig AG:n tehtailla. Se otettiin Saksan armeijan palveluskäyttöön, pitkällisten testien jälkeen lokakuussa 1935. Haupitsi havaittiin pian kenttäkelpoiseksi ja erittäin luotettavaksi, joten tästä kevyestä kenttähaupitsista tuli pian Saksan armeijan kenttätykistörykmenttien, keveiden patteristojen standardi ase. Haupitsi oli kaliiperiinsa nähden suhteellisen kevyt ja helppo valmistaa. Haupitsia valmistettiin koko sodan ajan, tuotantomäärän noustessa 6 926 kappaleeseen.

10.5cm le.FH 18
10.5cm Leichte Feldhaubitze 18 (10.5cm le.FH 18). Kuva: © TH 2013

Versiot

Vuonna 1941 haupitsista suunniteltiin paranneltu versio, M-malli (10.5cm le.FH 18M). Haupitsiin oli lisätty suujarru, joka pienensi sen rekyyliä 42 %. Myös rekyylin vaimennusta parannettiin, niin että se kesti voimakkaampia latauksia ja pitkänmatkan ammuksia. Näin haupitsin maksimi kantamaa oli pystytty jatkamaan jopa 1 650 metriä. Sen alkuperäiset puiset renkaat (tai metalli vanteella päällystetyt puiset renkaat) oli korvattu kestävämmillä kumirenkailla.

Vuoden 1942 alkuun mennessä suunniteltiin edelleen parannettu malli nimellä 10.5cm le.FH 18/40. Sen valmistus aloitettiin maaliskuussa 1942 ja sitä jatkettiin sodan loppuun asti. Kokonaistuotantomäärä muodostui suuremmaksi kuin sen edeltäjän, 10 265 kpl. Haupitsissa käytettiin 7.5cm Pak 40 panssarintorjuntatykin jousitettua alustaa. Renkaat oli kuitenkin vaihdettava suurempiin.

Uutta mallia oli selkeästi nopeampi valmistaa, kuin edeltäjäänsä. Myös raaka-aineita tarvittiin aiempaa selvästi vähemmän, esimerkiksi rautaa tarvittiin edeltäjään 6 190 kg, nyt uuteen malliin vain 3 991 kg. Uutta mallia valmistivat seuraavat tehtaat; Schichau (Elbing), Menck & Hambrock (Hamburg) ja Krupp (Markstadt).

Haupitsista valmistettiin modifioidut versiot StuH-42 -rynnäkköhaupitsiin ja Wespe moottoroituun tykkiin.

10.5cm leFH 18(sf) Auf. Geschützwagen 39H(f)

Saksalaiset valmistivat ranskalaisista Hotchkiss H-39 sotasaalispanssarivaunuista 10.5cm le.FH 18 Geschützwagen Hotchkiss 39H(f) moottoroitujatykkejä, joihin oli nimensä mukaisesti asennettu 10.5cm le.FH 18 L/28. Vaunussa oli neljän hengen miehistö ja lähisuojana yksi MG 34 konekivääri. Muita teknisiä tietoja; nopeus 36 km/h, paino 12.5 t ja toimintasäde tiellä 150 km ja maastossa noin 75 km. Vaunuja valmistettiin Alfred Becker nimisen firman toimesta, vuosina 1942-1943 kaikkiaan 48 kpl.

Vaunuja käytti rintamalla mm. Panssarintorjuntapataljoona 200 (Panzer-Jäger-Abteilung 200), jolla oli käytössään 24 kpl valmistetuista vaunuista. Elokuulta 1944 puolestaan on merkintä, että 21.panssaridivisioonalle (21.Panzer-Division) alistetulla rynnäkkötykkipataljoona 200:lla (Sturmgeschütz-Abteilung 200) oli käytössään näitä vaunuja 24 kpl. Ainut sodasta säästynyt vaunu on nykyisin ranskalaisessa Saumurin panssarimuseossa.

Tekniset tiedot

10.5cm le.FH 18
 
- tyyppi kevyt kenttähaupitsi
- kaliiperi 105 mm
- putken pituus 271 cm (L/28)
- putken rihlat 30 oikeakätistä rihlapalkkia
- putken elinikä 10 000 – 12 000 laukausta
- tykin pituus 3,3 m
- tykin leveys 1,98 m
- tykin korkeus -
- tykin paino (kuljetuksessa) 3 490 kg
- tykin paino (tuliasemassa) 1 985 kg (2 040 kg)
- tähtäinlaite -
- ampumasektori 56° (koro -6° – +40°)
- maksimikantama 3 570 – 10 675 m (M-malli 12 325 m)
- ammustyypit HE, HEAT, AP, Nb.
- ammuksen lähtönopeus 200–465 m/s (540 m/s)
- tulinopeus 4–6 lk./min
- miehistö 6 (1+5)
 

Tuotanto

Ennen vuotta 1938 Saksa myi 10.5cm le.FH 18 -kenttähaupitseja Unkariin ja Espanjaan. Toisen maailmansodan aikana, vuosina 1943–1944 niitä vietiin Bulgariaan 166 kpl. Myös Suomeen toimitettiin 53 kpl. Haupitsia valmistettiin vuosina 1935–1945 kaikkiaan 6 926 kpl. Päävalmistajana toimi Rheinmetall-Borsig AG.

Tuotanto vuosittain

  • • 1939, 483 kpl
  • • 1940, 1 380 kpl
  • • 1941, 1 160 kpl
  • • 1942, 1 237 kpl
  • • 1943, 1 601 kpl
  • • 1944, 1 009 kpl
  • • 1945, 56 kpl
  • Yhteensä: 6926 kpl

Yhden haupitsin (le.FH 18) valmistaminen maksoi 16 400 RM ja valmistus kesti 3 200 tuntia. Sen valmistamisessa käytettiin raaka-aineita seuraavasti; rauta (Fe) 6 190 kg, molybdeeni (Mo) 2,8 kg, kromi (Cr) 3,567 kg, magnesium (Mg) 0,8 kg, sinkki (Sn) 0,756 kg, kupari (Cu) 7,068 kg, alumiini (Al) 0,187 kg, lyijy (Pb) 0,24 kg ja raakakumia (kautsu) 56,8 kg.

Ampumatarvikkeet

  • Sirpalekranaatit (HE)
  • • 10.5cm F.H. Gr., (HE = High Explosive)
  • • 10.5cm F.H. Gr. Stg
  • • 10.5cm F.H. Gr. 35 (ranskalainen sotasaalis)
  • • 10.5cm Gr. 38 Stg, (Stg = Steel Cased High Explosive)
  • • 10.5cm F.H. Gr. P.G. (Perlitguß)
  • • 10.5cm Gr. 38, (HE = High Explosive)
  • • 10.5cm F.H.Gr. 38 FERN (Long Range High Explosive)
  • • 10.5cm F.H.Gr. 39
  • • 10.5cm F.H.Gr. 39 ZB (talvikäyttö?)
  • • 10.5cm Gr. 40 FES (HE = High Explosive)
  • • 10.5cm F.H.Sprgr. Br., (Incendiary)
  • • 10.5cm F.H.Sprgr. 42 (TS)
  • • 10.5cm F.H.Sprgr. 43
  • Panssariammukset (AP)
  • • 10.5cm F.H.Pz.Gr. (AP = Armor Piercing)
  • • 10.5cm F.H.Pz.Gr. Rot (AP = Armor Piercing)
  • • 10.5cm F.H.Pz.Gr. 39 (TS) alikaliiperiammus
  • Onteloammukset (HEAT)
  • • 10.5cm F.H.Gr. 39 HL (HEAT = High Explosive Anti Tank)
  • • 10.5cm F.H.Gr. 39 HL/A
  • • 10.5cm F.H.Gr. 39 HL/B
  • • 10.5cm F.H.Gr. 39 HL/C
  • Harjoitusammukset (Übungs)
  • • 10.5cm F.H Gr. Üb
  • • 10.5cm F.H.Gr. (Üb. B)
  • • 10.5cm F.H.Gr. (Üb. T)
  • • 10.5cm F.H.Gr. Stg (Üb. B)
  • • 10.5cm F.H.Gr. Stg (Üb. T)
  • • 10.5cm F.H.Gr. 38 (Üb. T)
  • • 10.5cm F.H.Gr. 38 Stg (Üb. T)
  • • 10cm Pz.Gr. (Üb.)
  • Savu- ja merkinanto ammukset
  • • 10.5cm F.H.Gr.Nb., (Nebel = savukranaatti)
  • • 10.5cm F.H.Gr. 38 Nb
  • • 10.5cm F.H.Gr. 40 Nb
  • • 10.5cm F.H. Kh (savu)
  • • 10.5cm F.H. 38 Kh (=kampfstoff)
  • • 10.5cm F.H.Gr. 40 Deut., (värisavu)
  • • 10cm Lt.Gs., (laskuvarjo)
  • • 10cm Weiß-Rot-Geschoss (propaganda)
  • 10.5 cm le.FH 18 39M (L/31)
  • • 10.5cm F.H.Gr.
  • • 10.5cm F.H.Gr. 38 Stg
  • • 10.5cm F.H.Gr. 38
  • • 10.5cm F.H.Gr. 40 FERN
  • • 10.5cm F.H.Sprgr. Br.
  • • 10.5cm F.H.Gr. Nb.

Ammustuotanto

10.5cm le.FH 18 haupitsin ammustuotanto oli melko mittavaa, käsittäen yli 105 miljoonan laukauksen valmistamisen vuosina 1939–1945.

  • • 1939, 2 112 100
  • • 1940, 10 948 700
  • • 1941, 3 551 700
  • • 1942, 18 459 800
  • • 1943, 29 440 600
  • • 1944, 38 055 700
  • • 1945, 3 226 500
  • Yhteensä: 105 795 000

AOK Lappland

Saksan Lapin armeija käytti vuosina 1941 - 1944 tykistörykmenttien keveiden patteristojen aseena 10.5cm le.FH 18 haupitseja. Saksalaisilla oli käytössään 10.5cm le.FH 18 haupitseja Suomessa seuraavasti;

1941–1944
 
Divisioona Tykistörykmentti 22.6.1941 28.6.1942 1.9.1944
 
- 2.Gebirgs-Division G.A.R. 111 16 16 16
- 3.Gebirgs-Division G.A.R. 112 16 8 8
- 163.Infanterie-Division A.R. 234 36 36 36
- 169.Infanterie-Division A.R. 230 36 36 36
- 6.Gebirgs-Division G.A.R. 118 - 16 16
- 7.Gebirgs-Division G.A.R. 82 - 16 16
- 122.Infanterie-Division A.R. 122 - - 44
yhteensä: 124 kpl 152 kpl 196 kpl
 

SS-Division Nord

Kiestingin suunnalla taistelleen SS-divisioona Nordin (SS-Division Nord)tykistörykmentin (SS-Artillerie-Regiment Nord), patterien käytössä oli vuonna 1941 20 kpl 10.5cm le.FH 18 kevyttä kenttähaupitsia. Alla olevassa taulukossa edellä mainittujen haupitsien ampumatarviketilanne ja kulutus syksyllä 1941.

Ampumatarviketilanne


SS-Div. Nord ampumatarvikkeet
 
Pvm Ammus Joukoilla Varastolla Kulutus (15 pv)
 
- 31.08.1941 10.5cm FH.Gr.Az 2200 - -
- 31.08.1941 10.5cm FH.Gr.Dz. 50 - -
 
- 15.09.1941 10.5cm FH.Gr. Az. 3 600 7 157 13 348
- 15.09.1941 10.5cm FH Gr. Dz. 180 409 1 120
- 15.09.1941 10.5cm FH Gr. Pz. 360 2 708 0
- 15.09.1941 10.5cm FH Gr. Nb. 360 2 398 0
 
- 15.11.1941 10.5cm FH Gr. Az. 4 320 14 618 8 923
- 15.11.1941 10.5cm FH Gr. Dz. 216 1 152 181
- 15.11.1941 10.5cm FH Gr. Pz. 432 2 601 0
- 15.11.1941 10.5cm FH Gr. Nb. 432 2 387 122
 
- 30.11.1941 10.5cm FH Gr. Az. 4 320 5 779 3 823
- 30.11.1941 10.5cm FH Gr. Dz. 216 1 017 134
- 30.11.1941 10.5cm FH Gr. Pz. 432 2 381 ? 0
- 30.11.1941 10.5cm FH Gr. Nb. 432 1 357 0
 
- 15.12.1941 10.5cm FH. Gr. Az. 4 320 3 642 3 073
- 15.12.1941 10.5cm FH Gr. Dz. 216 1 085 ? 7
- 15.12.1941 10.5cm FH Gr. Pz. 432 2 381 0
- 15.12.1941 10.5cm FH Gr. Nb. 432 2 387 0
 

10.5cm ammuskulutus (1.7.- 31.12.1941)


A-tarvikekulutus
 
1.7.- 16.7.- 1.8.- 16.8.- 1.9.- 16.9.- 1.10.- 16.10.- 1.11.- 16.11.- 1.12.- 16.12.- Yht:
15.7. 31.7. 15.8. 31.8. 15.9. 30.9. 15.10. 31.10. 15.11. 30.11. 15.12. 31.12.
 
6 145 9 443 9 371 16 621 14 468 13 688 4 905 1 227 9 228 5 977 3 086 1 236 -
 

Suomessa

Saksa toimitti Suomeen jatkosodan aikana 53 kpl 10.5cm le.FH 18 kevyttä kenttähaupitsia. Suomen ostamat tykit saapuivat maahan helmi-huhtikuussa 1944. Suomen armeijan kirjanpidossa nämä aseet kulkivat nimikkeellä 105 H 33. Suomeen saatiin myös 8 kpl parannettua versiota 10.5cm le.FH 18/40 haupitsia. Suomessa haupitsi sai nimikkeen 105 H 33-40.

Toimitukset Suomeen


Laiva Pvm Määrä
 
• s/s Capella 26.2.1944 8 kpl
• s/s Baltic 7.3.1944 16 kpl
• s/s Aune H 11.4.1944 29 kpl
• tuntematon 5.9.1944 8 kpl (10.5cm le.FH 18/40)
 

Suomalaisten käyttämät ammukset


Nimi Suomalainen nimike Koodi Lyhenne Selite  
 
• 10.5cm HL/C 105 hkrv rj HL/C 18/24-38 - HEAT ontelokranaatti
• F.H.Gr.Nb. 105 sakr 33/43-Np/23 - Smoke savukranaatti
 

* F.H.Gr.Nb. savukranaatti tuotti savua 25–30 m halkaisijaltaan olevalle alueelle, noin 40 sekunnin ajaksi.

Ammustoimitukset Suomeen

Suomalaiset valmistivat itse 105 H/33 haupitsin ammuksia, mutta tuotanto ei vastannut tarvetta. Tästä johtuen ammuksia jouduttiin ostamaan Saksasta. Vuoden 1944 tammikuussa oma tuotanto oli 15 000 laukausta ja helmikuussa 24 000 laukausta.

Vuonna 1944 Saksasta laivatut ammusmäärät


Laiva Pvm Määrä
 
• s/s Baltic 7.3.1944 12 000 kpl
• s/s Kollaa 18.3.1944 1 000 kpl
• s/s Aune H 11.4.1944 25 500 kpl
• s/s Suomen Poika 28.4.1944 1 500 kpl
• s/s Ceres 23.5.1944 100 000 kpl ruutipanoksia
 

Haupitsit patteristoille

Suomeen ostetut 105 H 33 -kenttähaupitsit osoitettiin neljälle tykistöpatteristolle; Kevyt patteristo 17. ja 23. sekä III/KTR 9. Kullekin hevosvetoiselle patteristolle jaettiin aseistukseksi 12 kpl 105 H 33 haupitseja. Lisäksi moottorivetoinen Raskas patteristo 12 (Rask.Psto 12), sai neljä 105 H 33 haupitsia. Suomalaiset ampuivat näillä haupitseilla jatkosodan lopun aikana, yhteensä 22 742 laukausta. Suomen armeija varastoi tykit sodan jälkeen ja luopui niistä vasta 1980-luvulla. 5.9.1944 Suomeen saapuneet 105 H 33-40 -kenttähaupitsit, eivät ehtineet enää osallistua sotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan.

17.kevyt patteristo

Hevosvetoinen 17. kevyt patteristo (17.Kev.Psto, peiteluku 3396) perustettiin Uhtuan suunnalla 5.1.1944. Perustamisessa uuden yksikön runkona käytettiin kuusamolaisista reserviläisistä muodostettua Linnoituspatteristo 6 (Lin.Psto 6 – peiteluku 5298) ja Petsamon patteria (Pets.Ptri). Patteriston aseistukseksi tuli tässä vaiheessa 12 kpl neuvostoliittolaista 122 H/10-30 -haupitsia. Patteristo toimi Uhtuan suunnalla saksalaisen 7.Gebirgs-Division 'Bergschuh' (7. vuoristodivisioona) alistettuna.

Huhtikuussa 1944 neuvostoliittolaiset 122 H/10-30 -haupitsit vaihdettiin Saksasta ostettuihin keveisiin haupitseihin 105 H/33 (10.5 cm le.FH 18). Nyt, jo aiemmin muonahuollossa saksalaiseen huoltoon tukeutunut patteristo sai myös ammushuollon 7. vuoristodivisioonalta. Saksalaisella divisioonan vuoristotykistörykmentillä (Gebirgs-Artillerie-Regiment 82) oli käytössään samoja tykkejä, joten ammushuolto tapahtui luontevasti.

Elokuussa 1944 saksalaisten aloittaessa valmistelut Suomesta vetäytymiseksi, siirrettiin 17.kevyt patteristo suomalaisten joukkojen yhteyteen Karjalan kannakselle ja alistettiin eversti Inkalan komentamalle, 26.6.1944 perustetulle Rajajääkäriprikaatille.

Lähdeluettelo

  • - Waffen Arsenal Band 125, Deutsche Leichte Feldhaubitzn 1935 -1945, Joachim Engelmann, 1990
  • - Axis History Forum, url: http://www.axishistoryforum.com, 15.11.2011
  • - 105mm le.FH 18 L/28, url: http://www.tarrif.net, 16.11.2011
  • - Kriegstagebuch SS-Gebirgs-Division Nord, Anlagenband A, 15.6.1942 - 31.12.1942, T354/141
  • - Jatkosodan ammukset, url: http://personal.inet.fi/juhani.putkinen/jatkosodanammukset.htm, 15.11.2011
  • - Sturmvogel, url: http://sturmvogel.orbat.com, 16.11.2011
  • - WW2 Database, url: http://ww2db.com, 16.11.2011
  • - WW2 Vehicles, url: http://www.wwiivecihles.com , 16.11.2011
  • - WW2 Armor, url: http://ww2armor.jexiste.fr, 16.11.2011
  • - SS-Division Nord Qu.Abt. Ib – Kriegstagebuch Nr.1, 1.4.1941 – 31.12.1941, II/1ü2, F21/139, T354/139
  • - SS-Division Nord Qu.Abt. – Kriegstagebuch II/2 – 1.4.1941 – 31.12.1941, F21/139, T354/139
  • - SS-Gebirgs-Division Nord Ib, 16.6.1942 – 31.12.1942, F21/142
  • - 6.SS.Gebirgs-Division Nord, KriegstagebuchIb, 1.1.1943 – 30.8.1943
  • - Jatkosodan historia, osa 6, Sotatieteenlaitos 1994
  • - Kesäkuun kriisi 1944, Martti V. Terä, 1967
  • - Axis History Forum, url: http://www.axishistoryforum.com, 15.11.2011
  • - Jatkosodan ammukset, url: http://personal.inet.fi/juhani.putkinen/jatkosodanammukset.htm, 15.11.2011

15.12.2012 (15.10.2022 23:12)