MP.28-II "Schmeisser"

Yleistä

Saksalaisen C. G. Haenelin asetehtaan pääsuunnittelijana toiminut Hugo Schmeisser (1884–1953) kehitti vuonna 1925 parannellun version ensimmäisen maailmansodan aikana suunnittelemastaan MP 18 -konepistoolista. Uusi asemalli sai viralliseksi mallimerkinnäkseen Maschinenpistole 28.II (MP 28.II), mutta se tunnettiin yleisesti myös suunnittelijansa mukaan nimellä ”Schmeisser”.

MP 28.II edusti aikakautensa konepistooliteknologian kehitystä, ja sen keskeisiin ominaisuuksiin kuuluivat toimintavarmuus sekä verrattain hyvä ampumatarkkuus. Näiden ominaisuuksiensa ansiosta ase saavutti huomattavaa suosiota erityisesti poliisivoimien keskuudessa. Myöhemmin sitä käytettiin myös Saksan Waffen-SS-joukkojen aseistuksessa.

MP 28
Maschinenpistole 28.II – MP 28.II.
Kuva: Waffenlager.net

Rakenne

Aseessa on 200 mm pitkä teräksestä valmistettu 9x19 Pb kaliiperinen piippu, jonka sisäpinnalle on ajettu kuusi oikeakätistä rihlaa. Piipun päälle on asennettu teräksestä valmistettu lämpösuojus (vaippa). Aseessa on joko 20 patruunan tai vaihtoehtoisesti 32 patruunan tankolipas, joka kiinnitetään lipaskuiluun aseen rungon vasemmalle sivulle. Hylsynpoistoaukko ja viritinvipu ovat puolestaan sijoitettu aseen rungon oikealle sivulle.

Aseessa on säädettävä takatähtäin, jossa on asetukset sadasta metristä jopa tuhannen metrin matkalle. Aseella pystyy ampumaan kerta- ja sarjatulta. Vaihdin on sijoitettu aseen vasemmalle sivulle liipaisimen yläpuolelle. Metalliosien pintakäsittelynä on sinistys. Aseessa on eurooppalaisesta pähkinäpuusta valmistettu pistoolikahvalla varustettu tukki.

MP 28
Maschinenpistole 28.II – MP 28.II "Schmeisser"

Toiminta

Toiminnallisesti ase perustuu massasulkuperiaatteeseen (blowback operated) ja ampuu sarjatulta avoimelta lukolta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lukko on virekynnen varassa taka-asennossa. Kun liipaisimesta vedettään taaksepäin, massalukko vapautuu ja työntyy rekyylijousen kuormituksesta eteenpäin työntäen lippaan patruunasillalla lepäävän patruunan patruunapesään laukaisten patruunan välittömästi lukon sulkeuduttua. Sarjatulella aseen teoreettinen tulinopeus eli kadenssi on noin 450–500 laukausta minuutissa.


MP 28
MP 28.II valmistajan merkinnät ”M.P.28.II – System Schmeisser Patent” patruunapesän päällä ja lippaassa merkintä ”C.G.Haenel Waffenfabrik Suhl – System Schmeisser.

Tekniset tiedot

MP 28.II
 
- tyyppi konepistooli
- kaliiperi 9x19 Pb
- piipun pituus 200 mm
- piipun rihlat 6 oikeakätistä
- piipun käyttöikä -
- aseen pituus 810 mm
- paino 4,08 kg (4,75 kg)
- tähtäinlaite avotähtäimet
- ammustyypit FMJ
- luodin lähtönopeus 380 m/s
- tulinopeus noin 500 lk./min
- tehokas kantama noin 50–150 m
- maksimikantama noin 250 m
- patruunasyöttö lipas 20/32 patr.
- valmistusvuodet 1928–1940
- valmistusmäärä - tuntematon
- valmistaja C.G. Haenel
- hinta - RM
 

Tuotanto

MP 28.II -konepistoolin valmistus käynnistettiin aluksi lisenssillä Belgiassa, Herstalissa sijainneessa Pieper S.A. -asetehtaassa. Tuotannon sijoittamiseen Saksan ulkopuolelle vaikutti ensimmäisen maailmansodan jälkeen solmittu Versaillesin rauhansopimus, jonka asettamat asevarustelurajoitukset estivät konepistoolien valmistuksen Saksassa. Kansallissosialistien noustua valtaan vuonna 1933 MP 28.II:n tuotanto aloitettiin myös Saksassa C. G. Haenelin asetehtaassa Suhlissa.

Saksan miehitettyä Belgian vuonna 1940 sen haltuun päätyi Pieper S.A:n valmistamia MP 28.II -konepistooleja. Nämä sotasaaliina saadut aseet otettiin Saksan asevoimien käyttöön, ja niille annettiin saksalaisessa asejärjestelmässä tyyppimerkintä Maschinenpistole 740(b). Merkinnän b-kirjain viittasi aseen belgialaiseen alkuperään.

Hugo Schmeisser

Hugo Schmeisser (1884–1953) oli saksalainen asesuunnittelija, joka työskenteli vuodesta 1921 lähtien Suhlissa sijainneessa C. G. Haenel Waffen- und Fahrradfabrik -asetehtaassa. Hänellä oli merkittävä asema saksalaisen automaattiaseistuksen kehityksessä erityisesti maailmansotien välisenä aikana ja toisessa maailmansodassa. Hänen suunnittelutyöhönsä kuuluivat muun muassa MP 28.II- ja MP 41 -konepistoolit sekä StG 44 -rynnäkkökiväärin kehitystyöhön osallistuminen.

Toisen maailmansodan päättyessä amerikkalaisjoukot ottivat Schmeisserin kiinni ilmeisesti toukokuussa 1945. Saksan miehitysvyöhykkeiden muodostumisen seurauksena hän päätyi lokakuussa 1945 Neuvostoliiton miehityshallinnon alaisuuteen. Myöhemmin hänet määrättiin työskentelemään Neuvostoliiton aseteollisuuden palveluksessa Iževskissä, jossa hänen asiantuntemustaan hyödynnettiin aseiden kehitystyössä.

Schmeisserin työskentely Neuvostoliitossa päättyi vuonna 1952, ja hän palasi Saksaan 9. kesäkuuta samana vuonna. Hän kuoli keuhkokuumeeseen 12. syyskuuta 1953, hieman yli vuosi kotiinpaluunsa jälkeen.

ϟϟ-Division Nord

Saksalaisten sotapäiväkirjojen perusteella Kiestingin suunnalla taistelleen SS-Division Nordin aseistukseen kuului MP 28.II -konepistooleja. Aseiden käyttöä kyseisessä joukko-osastossa tukee myös vuosina 1941–1942 otettu valokuva-aineisto, jossa niitä esiintyy sotilaiden henkilökohtaisessa aseistuksessa. MP 28.II säilyi divisioonan käytössä erityisesti itärintaman sotatoimien alkuvaiheessa. Myöhemmin sen käyttö väheni vähitellen, kun aseistusta yhdenmukaistettiin ja vanhempia konepistoolimalleja korvattiin uudemmilla MP 40 -konepistooleilla.

Suomessa

Suomessa MP 28.II -konepistoolin edeltäjämalli herätti kiinnostusta erityisesti suojeluskuntajärjestössä, joka pyrki kehittämään joukkojensa automaattiaseistusta 1920-luvun alkuvuosina. Vuonna 1922 suojeluskunnat tilasivat tuhannen konepistoolin erän. Kaikkiaan Suomeen toimitettiin 1 523 Bergmann-tyyppistä konepistoolia. Suomalaisessa aseistuksessa kyseinen konepistoolityyppi tunnettiin nimellä Bergmann m/20. Sotilasasiakirjoissa siitä käytettiin myös merkintöjä 9,00 kp/Schm. ja 900 KP SCHMEISSER.

Lähdeluettelo

  • - C.G. Haenel GmbH, url: http://www.cg-haenel.de, 3.4.2017
  • - Haenel, C.G. of Suhl, url: http://www.germanhuntingguns.com, 2.4.2017
  • - Maschinenpistole 28, url: https://lexikon-der-wehrmacht.de, 21.12.2022

3.5.2017 (9.11.2026 06:45)