Panzerkampfwagen III Ausf. J

Yleistä

Oberst Heinz Guderian määritteli 11.1.1934 Saksan asevoimien aseosastolla, suunniteltavaksi uusi keskiraskaspanssarivaunu, jonka maksimi paino olisi 24 000 kg ja huippunopeus vähintään 35 km/h. Uusi panssarivaunu oli tarkoitettu panssaridivisioonien pääasialliseksi vaunukalustoksi, yhdessä tulevien Panzer IV -sarjan panssarivaunujen kanssa. Suunnittelutyöhön ottivat osaa Daimler-Benz AG, Friedrich Krupp AG, MAN ja Rheinmetall-Borsig AG. Vuosien 1936-1937 aikana suoritettujen testien perusteella, Daimler-Benzin prototyyppi (Pz.Kpfw.III Ausf. A), hyväksyttiin tuotantoon toukokuussa 1937.

Keskiraskaat Panzerkampfwagen III sarjan taistelupanssarivaunut oli alun perin suunniteltu Saksan panssarijoukkojen päätaisteluaseeksi. Pz.Kpfw.III -panssarivaunut olivatkin mukana vuoden 1939 Puolan sotaretkellä, sekä vuonna 1940 Norjassa, Tanskassa ja Ranskassa. Vuonna 1941 vaunut ottivat osaa Balkanin sotaretkeen, sekä taisteluihin Pohjois-Afrikassa. Kesäkuussa 1941 alkaneen operaatio Barbarossan (hyökkäys Neuvostoliittoon) alussa Pz.Kpfw.III -panssarivaunut muodostivat pääosan Saksan panssarivaunukalustosta. Operaatio Barbarosson myötä, se havaittiin kuitenkin pian liian heikosti aseistetuksi puna-armeijan T-34 ja KV-1 panssarivaunuja vastaan.

Pz.Kpfw.III Ausf.J
Panzerkampfwagen III Ausführung J (Pz.Kpfw.III Ausf.J).
Kuva: © Tapio Heiskanen

Uudistukset

Pz.Kpfw.III Ausf. J:n (Sd.Kfz.141) tärkein rakenteellinen muutos aiempaan H-malliin nähden oli etupanssaroinnin vahvistaminen. Aikaisemmassa Ausf. H:ssa panssarointia oli lisätty osittain erillisillä panssarilevyillä, kun taas Ausf. J:ssä rungon ja eturakenteen peruspanssari valmistettiin 50 millimetrin paksuisena. Muutos edellytti useita muita rakenneuudistuksia, kuten kuljettajan näkölaitteen ja rungon etuosan konekiväärikiinnityksen muuttamista.

Ausf. J:n kehityksessä on tärkeää erottaa kaksi päävaihetta. Varhaiset ajoneuvot valmistettiin 5cm KwK 38 L/42 -tykillä. Myöhemmin pääaseeksi otettiin 5cm KwK 39 L/60, jonka huomattavasti pidempi putki mahdollisti suuremman lähtönopeuden ja paremman panssarinläpäisykyvyn. L/60-tykin käyttöönotto liittyi Saksan tarpeeseen parantaa Panzer III:n kykyä kohdata yhä paremmin panssaroituja vihollisen taistelupanssarivaunuja.


Pz.Kpfw.III Ausf.J
Kuvassa alla Pz.Kpfw.III Ausf.J kuvattuna sivulta.
Kuva: © Tapio Heiskanen

Tuotanto

Pz.Kpfw.III Ausf. J panssarivaunun tuotanto aloitettiin maaliskuussa 1941 päättyen heinäkuussa 1942. Tuotantoon ottivat osaa seuraavat tehtaat: MAN, Daimler-Benz, MIAG, MNH ja Henchel/Wegmann). Tuotanto käsitti noin 1 521 – 1 602 5cm KwK 38 (L/42) panssarivaunukanuunalla varustettua panssarivaunua. Jos mukaan lasketaan myös pitkäputkisella 5cm KwK 39 (L/60) panssarivaunukanuunalla varustetut vaunut, saadaan kokonaismääräksi 2 616 kpl.

Tekniset tiedot

Pz.Kpfw.III Ausf. J säilytti Panzer III:n aikaisemmista versioista tutun viisimiehisen miehistön. Miehistöön kuuluivat vaununjohtaja, ampuja, lataaja, kuljettaja ja radiomies/konekivääriampuja. Viisimiehinen miehistö mahdollisti tehtävien eriyttämisen, mikä oli tärkeä osa Panzer III:n käyttöperiaatetta. Vaununjohtaja saattoi keskittyä ympäristön havainnointiin ja johtamiseen, kun taas ampuja ja lataaja huolehtivat pääaseesta.

Voimanlähteenä käytettiin Maybach HL 120 TRM -bensiinimoottoria, jonka teho oli noin 300 hevosvoimaa. Noin 21–22 tonnin painoluokassa tämä mahdollisti noin 40 kilometrin tuntinopeuden. Näin ollen panssaroinnin kasvattaminen ei poistanut ajoneuvon liikkuvuutta, vaikka massa kasvoi aikaisempiin versioihin verrattuna.

Pääaseen lisäksi Ausf. J oli varustettu kahdella 7,92 millimetrin MG 34 konekiväärillä. Konekiväärit soveltuivat erityisesti jalkaväkeä ja muita pehmeitä maaleja vastaan, kun taas 50 millimetrin tykin ensisijainen tarkoitus oli vihollisen panssarivaunujen ja muiden suojattujen kohteiden torjunta.

L/42-tykillä varustetun version ammuskuorma oli lähteestä riippuen noin 99 laukausta. L/60-tykin käyttöönoton yhteydessä ammusten määrä pieneni noin 84 laukaukseen, koska pidemmät ja suuremmat ammukset vaativat enemmän säilytystilaa. Muutos osoittaa konkreettisesti, kuinka yhden komponentin parantaminen saattoi aiheuttaa kompromisseja toisessa järjestelmän osassa.

Pz.Kpfw.III Ausf.J
 
Mitat
- pituus (runko) 5,52 m
- leveys 2.95 m
- korkeus 2,50 m
- paino (tst) 21 500 - 21 900 kg
- maavara -
   
Moottori Maybach HL 120 TRM
- teho 300 hv
- nopeus 40 km/h
- polttoaine be
- toimintamatka 155 km
- kääntösäde -
   
Aseistus 5cm Kw.K 38
- kaliiperi 5cm
- putken pituus L/42
- tulinopeus 13 lk./min
- tähtäin -
- ammukset 99 kpl
- konekiväärit 2 x 7,92 mm MG
- ammukset - kpl (7.92 mm)
 

Panssarointi

Pz.Kpfw.III Ausf.J
 
      Vahvuus Kulma
  - runko edessä yläosa 50 mm / 90°
  - runko edessä alaosa 50 mm / 67°
  - runko sivut yläosa 30 mm / 90°
  - runko sivut alaosa 30 mm / 90°
  - runko takana yläosa 50 mm / 30°
  - runko takana alaosa 50 mm / 60°
  - runko katto 10-15 mm / 0°
  - runko pohja 10 mm / 0°
  - torni edessä 50 mm / 87°
  - torni sivut 30 mm / 65°
  - torni takana 30 mm / 77°
  - torni katto 10-15 mm / 0°
  - torni mantletti 50 mm / kaareva
*) Kulmat on ilmoitettu vaakasuorasta levystä mitattuna: 0° vaakasuora ja 90° pystysuora
 

Ampumatarvikkeet

  • • 5cm PzGr.Patr., AP
  • • 5cm PzGr.Patr.39, APCBC
  • • 5cm PzGr.Patr., APCR
  • • 5cm PzGr.Patr.40/1, APCR
  • • 5cm Sprgr.38, HE

Läpäisykyky


5cm Kw.K 38 L/42
 
Ammus / Tyyppi: Paino: Nopeus: Etäisyys:
  iskukulma (kg) (m/s) 100 m 500 m 1000 m 1500 m 2000 m
 
- PzGr.39 / 30° APCBC - 685 55 mm 47 mm 37 mm 28 mm 22 mm
- PzGr.40 / 30° APCR - - 94 mm 55 mm - - -
 

Rintamalla

Keskiraskaat Panzerkampfwagen III -sarjan taistelupanssarivaunut oli alun perin suunniteltu Saksan panssarijoukkojen päätaisteluaseeksi. Pz.Kpfw.III -vaunut olivatkin mukana vuoden 1939 sotaretkellä Puolaan, sekä vuonna 1940 Norjassa, Tanskassa ja Ranskassa. Vuonna 1941 vaunut ottivat osaa Balkanin sotaretkeen, sekä taisteluihin Pohjois-Afrikassa. Kesäkuussa 1941 alkaneen operaatio Barbarossan (hyökkäys Neuvostoliittoon) alussa Pz.Kpfw.III -vaunut muodostivat pääosan Saksan panssarivaunukalustosta. Ne havaittiin kuitenkin pian liian heikosti aseistetuksi, puna-armeijan T-34 -ja KV-1 panssarivaunuja vastaan.

Suomessa

Suomen armeijalla ei ollut käytössään yhtään Pz.Kpfw.III -sarjan panssarivaunua. Pohjois-Suomeen sijoitetulla A.O.K. Norwegenillä niitä kuitenkin muutamia kappaleita. Vaunut oli sijoitettu Panssariosasto 40:een (Panzer-Abteilung 40 z.b.V.) vahvuuteen. Panzer-Abteilung 40 z.b.V.

Lähdeluettelo

  • - Achtung Panzer, url: http://www.achtungpanzer.com, 18.8.2014
  • - Military History Encyclopedia on the Web, url: www.historyofwar.org, 18.8.2014
  • - Wwiivehicles.com – Germany’s 50mm Guns, url: http://www.wwiivehivles.com, 11.12.2014
  • - 5cm Kwk 38 – Wehrmacht History, url: http://wehrmacht-history.com, 11.12.2014
  • - Wehrmachtin panssarit Suomessa, Kari Kuusela

19.12.2014 (24.9.2026 16:49)