Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1939–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Kansainvälinen sotahistorian tutkimusryhmä vuodesta 1999 alkaen...
Sotatoimialue
Kuusamo–Kiestinki
Sotatoimialueen tarkan esittelyn tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumaympäristö aiempaa paremmin...
Joukko-osastot
Suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
Panzerkampfwagen III Ausf. J
Yleistä
Oberst Heinz Guderian määritteli 11.1.1934 Saksan asevoimien aseosastolla, suunniteltavaksi uusi keskiraskaspanssarivaunu, jonka maksimi paino olisi 24 000 kg ja huippunopeus vähintään 35 km/h. Uusi panssarivaunu oli tarkoitettu panssaridivisioonien pääasialliseksi vaunukalustoksi, yhdessä tulevien Panzer IV -sarjan panssarivaunujen kanssa. Suunnittelutyöhön ottivat osaa Daimler-Benz AG, Friedrich Krupp AG, MAN ja Rheinmetall-Borsig AG. Vuosien 1936-1937 aikana suoritettujen testien perusteella, Daimler-Benzin prototyyppi (Pz.Kpfw.III Ausf. A), hyväksyttiin tuotantoon toukokuussa 1937.
Keskiraskaat Panzerkampfwagen III sarjan taistelupanssarivaunut oli alun perin suunniteltu Saksan panssarijoukkojen päätaisteluaseeksi. Pz.Kpfw.III -panssarivaunut olivatkin mukana vuoden 1939 Puolan sotaretkellä, sekä vuonna 1940 Norjassa, Tanskassa ja Ranskassa. Vuonna 1941 vaunut ottivat osaa Balkanin sotaretkeen, sekä taisteluihin Pohjois-Afrikassa. Kesäkuussa 1941 alkaneen operaatio Barbarossan (hyökkäys Neuvostoliittoon) alussa Pz.Kpfw.III -panssarivaunut muodostivat pääosan Saksan panssarivaunukalustosta. Operaatio Barbarosson myötä, se havaittiin kuitenkin pian liian heikosti aseistetuksi puna-armeijan T-34 ja KV-1 panssarivaunuja vastaan.
Panzerkampfwagen III Ausführung J (Pz.Kpfw.III Ausf.J).
Pz.Kpfw.III Ausf. J:n (Sd.Kfz.141) tärkein rakenteellinen muutos aiempaan H-malliin nähden oli etupanssaroinnin vahvistaminen. Aikaisemmassa Ausf. H:ssa panssarointia oli lisätty osittain erillisillä panssarilevyillä, kun taas Ausf. J:ssä rungon ja eturakenteen peruspanssari valmistettiin 50 millimetrin paksuisena. Muutos edellytti useita muita rakenneuudistuksia, kuten kuljettajan näkölaitteen ja rungon etuosan konekiväärikiinnityksen muuttamista.
Ausf. J:n kehityksessä on tärkeää erottaa kaksi päävaihetta. Varhaiset ajoneuvot valmistettiin 5cm KwK 38 L/42 -tykillä. Myöhemmin pääaseeksi otettiin 5cm KwK 39 L/60, jonka huomattavasti pidempi putki mahdollisti suuremman lähtönopeuden ja paremman panssarinläpäisykyvyn. L/60-tykin käyttöönotto liittyi Saksan tarpeeseen parantaa Panzer III:n kykyä kohdata yhä paremmin panssaroituja vihollisen taistelupanssarivaunuja.
Kuvassa alla Pz.Kpfw.III Ausf.J kuvattuna sivulta.
Pz.Kpfw.III Ausf. J panssarivaunun tuotanto aloitettiin maaliskuussa 1941 päättyen heinäkuussa 1942. Tuotantoon ottivat osaa seuraavat tehtaat: MAN, Daimler-Benz, MIAG, MNH ja Henchel/Wegmann). Tuotanto käsitti noin 1 521 – 1 602 5cm KwK 38 (L/42) panssarivaunukanuunalla varustettua panssarivaunua. Jos mukaan lasketaan myös pitkäputkisella 5cm KwK 39 (L/60) panssarivaunukanuunalla varustetut vaunut, saadaan kokonaismääräksi 2 616 kpl.
Tekniset tiedot
Pz.Kpfw.III Ausf. J säilytti Panzer III:n aikaisemmista versioista tutun viisimiehisen miehistön. Miehistöön kuuluivat vaununjohtaja, ampuja, lataaja, kuljettaja ja radiomies/konekivääriampuja. Viisimiehinen miehistö mahdollisti tehtävien eriyttämisen, mikä oli tärkeä osa Panzer III:n käyttöperiaatetta. Vaununjohtaja saattoi keskittyä ympäristön havainnointiin ja johtamiseen, kun taas ampuja ja lataaja huolehtivat pääaseesta.
Voimanlähteenä käytettiin Maybach HL 120 TRM -bensiinimoottoria, jonka teho oli noin 300 hevosvoimaa. Noin 21–22 tonnin painoluokassa tämä mahdollisti noin 40 kilometrin tuntinopeuden. Näin ollen panssaroinnin kasvattaminen ei poistanut ajoneuvon liikkuvuutta, vaikka massa kasvoi aikaisempiin versioihin verrattuna.
Pääaseen lisäksi Ausf. J oli varustettu kahdella 7,92 millimetrin MG 34 konekiväärillä. Konekiväärit soveltuivat erityisesti jalkaväkeä ja muita pehmeitä maaleja vastaan, kun taas 50 millimetrin tykin ensisijainen tarkoitus oli vihollisen panssarivaunujen ja muiden suojattujen kohteiden torjunta.
L/42-tykillä varustetun version ammuskuorma oli lähteestä riippuen noin 99 laukausta. L/60-tykin käyttöönoton yhteydessä ammusten määrä pieneni noin 84 laukaukseen, koska pidemmät ja suuremmat ammukset vaativat enemmän säilytystilaa. Muutos osoittaa konkreettisesti, kuinka yhden komponentin parantaminen saattoi aiheuttaa kompromisseja toisessa järjestelmän osassa.
Pz.Kpfw.III Ausf.J
Mitat
- pituus (runko)
5,52 m
- leveys
2.95 m
- korkeus
2,50 m
- paino (tst)
21 500 - 21 900 kg
- maavara
-
Moottori
Maybach HL 120 TRM
- teho
300 hv
- nopeus
40 km/h
- polttoaine
be
- toimintamatka
155 km
- kääntösäde
-
Aseistus
5cm Kw.K 38
- kaliiperi
5cm
- putken pituus
L/42
- tulinopeus
13 lk./min
- tähtäin
-
- ammukset
99 kpl
- konekiväärit
2 x 7,92 mm MG
- ammukset
- kpl (7.92 mm)
Panssarointi
Pz.Kpfw.III Ausf.J
Vahvuus
Kulma
- runko
edessä
yläosa
50 mm
/ 90°
- runko
edessä
alaosa
50 mm
/ 67°
- runko
sivut
yläosa
30 mm
/ 90°
- runko
sivut
alaosa
30 mm
/ 90°
- runko
takana
yläosa
50 mm
/ 30°
- runko
takana
alaosa
50 mm
/ 60°
- runko
katto
10-15 mm
/ 0°
- runko
pohja
10 mm
/ 0°
- torni
edessä
50 mm
/ 87°
- torni
sivut
30 mm
/ 65°
- torni
takana
30 mm
/ 77°
- torni
katto
10-15 mm
/ 0°
- torni
mantletti
50 mm
/ kaareva
*) Kulmat on ilmoitettu vaakasuorasta levystä mitattuna: 0° vaakasuora ja 90° pystysuora
Ampumatarvikkeet
• 5cm PzGr.Patr., AP
• 5cm PzGr.Patr.39, APCBC
• 5cm PzGr.Patr., APCR
• 5cm PzGr.Patr.40/1, APCR
• 5cm Sprgr.38, HE
Läpäisykyky
5cm Kw.K 38 L/42
Ammus /
Tyyppi:
Paino:
Nopeus:
Etäisyys:
iskukulma
(kg)
(m/s)
100 m
500 m
1000 m
1500 m
2000 m
- PzGr.39 / 30°
APCBC
-
685
55 mm
47 mm
37 mm
28 mm
22 mm
- PzGr.40 / 30°
APCR
-
-
94 mm
55 mm
-
-
-
Rintamalla
Keskiraskaat Panzerkampfwagen III -sarjan taistelupanssarivaunut oli alun perin suunniteltu Saksan panssarijoukkojen päätaisteluaseeksi. Pz.Kpfw.III -vaunut olivatkin mukana vuoden 1939 sotaretkellä Puolaan, sekä vuonna 1940 Norjassa, Tanskassa ja Ranskassa. Vuonna 1941 vaunut ottivat osaa Balkanin sotaretkeen, sekä taisteluihin Pohjois-Afrikassa. Kesäkuussa
1941 alkaneen operaatio Barbarossan (hyökkäys Neuvostoliittoon) alussa Pz.Kpfw.III -vaunut muodostivat pääosan Saksan panssarivaunukalustosta. Ne havaittiin kuitenkin pian liian heikosti aseistetuksi, puna-armeijan T-34 -ja KV-1 panssarivaunuja vastaan.
Suomessa
Suomen armeijalla ei ollut käytössään yhtään Pz.Kpfw.III -sarjan panssarivaunua. Pohjois-Suomeen sijoitetulla
A.O.K. Norwegenillä niitä kuitenkin muutamia kappaleita. Vaunut oli sijoitettu Panssariosasto 40:een (Panzer-Abteilung 40 z.b.V.) vahvuuteen.
Panzer-Abteilung 40 z.b.V.