Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1939–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Kansainvälinen sotahistorian tutkimusryhmä vuodesta 1999 alkaen...
Sotatoimialue
Kuusamo–Kiestinki
Sotatoimialueen tarkan esittelyn tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumaympäristö aiempaa paremmin...
Joukko-osastot
Suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
Panzerkampfwagen III Ausf. G
Yleistä
Panzerkampfwagen III Ausführung G (Pz.Kpfw.III Ausf. G) oli Saksan asevoimien keskiraskaan Panzer III -panssarivaunun tuotantosarja, jonka valmistus käynnistyi keväällä 1940. Se edusti suunnittelultaan suhteellisen konservatiivista vaihetta Panzer III:n kehityksessä.
Pz.Kpfw.III Ausf. G:n (Sd.Kfz. 141) suunnittelun keskeinen kysymys oli aseistus. Sarja suunniteltiin alun perin varustettavaksi 3,7cm KwK -panssarivaunukanuunalla, mutta Puolan ja varsinkin Ranskan sotaretken kokemukset kiihdyttivät siirtymistä tehokkaampaan 5cm KwK 38 L/42 -tykkiin. Pz.Kpfw.III Ausf. G oli siten eräänlainen siirtymävaiheen panssarivaunu. Se oli suunniteltu ennen toisen maailmansodan alkuvaiheen kokemuksia vallinneen doktriinin mukaisesti, mutta sen tuotantoa ja aseistusta muutettiin nopeasti sodan todellisten taisteluolosuhteiden vaatimusten perusteella.
Panzerkampfwagen III Ausführung G (Pz.Kpfw.III Ausf. G).
Pz.Kpfw.III Ausf. G:n perusrakenteeseen kuului kuusipyöräinen vääntösauvajousitus, Maybach-moottori ja kolmipaikkainen torni, jotka olivat tuttuja jo aiemmista Pz.Kpfw.III Ausf. E ja F -malleista. Ensimmäiset Ausf. G -sarjan panssarivaunut valmistettiin edelleen 3,7cm KwK -panssarivaunukanuunalla, mutta suurin osa tuotannosta varustettiin tehokkaammalla 5cm KwK L/42 -tykillä. Lähteestä riippuen Ausf. G:n tuotantomääräksi ilmoitetaan noin 594–600 kpl.
Muita merkittäviä muutoksia aiempiin malleihin verrattuna olivat muun muassa rungon takaosan panssaroinnin vahvistaminen, kuljettajan näkösuojan uudistaminen, tornin ilmanvaihdon parantaminen sekä tuotannon aikana käyttöön otettu uusi komentajan kupu.
Tuotanto
Tuotanto käynnistyi vuonna 1940. Lähteissä esiintyy pieniä eroja sekä valmistusajankohdissa että valmistuneiden ajoneuvojen lukumäärässä. Useissa tutkimuksissa ja tietokannoissa ilmoitetaan 594 valmistunutta Ausf. G:tä, minkä lisäksi kuusi alustaa käytettiin StuG III Ausf. A:n valmistamiseen. Toisissa lähteissä pyöristetty kokonaismäärä on 600 ajoneuvoa. Tuotantoon osallistuivat muun muassa: MAN, MIAG, Daimler-Benz, Henschelm FAMO ja MNH.
Tuotanto ei ollut täysin homogeenista. Ausf. G -sarjan sisällä tapahtui jatkuvasti pieniä rakennemuutoksia, minkä vuoksi kaksi samalla Ausf. G -merkinnällä varustettua ajoneuvoa saattoi ulkoisesti erota toisistaan.
Tekniset tiedot
Pz.Kpfw.III Ausf. G
Mitat
- pituus (runko)
5,41 m
- leveys
2,95 m
- korkeus
2,44 - 2,50 m
- paino (tst)
21 800 kg
- maavara
38 cm
Moottori
Maybach HL 120 TRM
- teho
285-300 hv
- nopeus
40 km/h
- polttoaine
be
- toimintamatka
165 km / 95 km
- kääntösäde
-
Aseistus
5cm Kw.K L/42
- kaliiperi
5cm
- putken pituus
L/42
- tulinopeus
13 lk./min
- tähtäin
TZF5d
- ammukset
99 kpl
- konekiväärit
7,92 mm MG 42
- ammukset
2 700 kpl (7.92 mm)
Panzerkampfwagen III Ausführung G (Pz.Kpfw.III Ausf. G).
*) Kulmat on ilmoitettu vaakasuorasta levystä mitattuna: 0° vaakasuora ja 90° pystysuora
Ampumatarvikkeet
• 5cm PzGr.Patr., AP
• 5cm PzGr.Patr.39, APCBC
• 5cm PzGr.Patr., APCR
• 5cm PzGr.Patr.40/1, APCR
• 5cm Sprgr.38, HE
Läpäisykyky
5cm Kw.K L/42
Ammus /
Tyyppi:
Paino:
Nopeus:
Etäisyys:
iskukulma
(kg)
(m/s)
100 m
500 m
1000 m
1500 m
2000 m
- PzGr 39 / 30°
APCBC
2,06
685
54
46
36
28
22
- PzGr 40 / 30°
APCR
0,925
1050
96
58
0
-
-
Rintamalla
Keskiraskaat Panzerkampfwagen III -sarjan taistelupanssarivaunut oli alun perin suunniteltu Saksan panssarijoukkojen päätaisteluaseeksi. Pz.Kpfw.III -vaunut olivatkin mukana vuoden 1939 sotaretkellä Puolaan, sekä vuonna 1940 Norjassa, Tanskassa ja Ranskassa. Vuonna 1941 vaunut ottivat osaa Balkanin sotaretkeen, sekä taisteluihin Pohjois-Afrikassa. Kesäkuussa 1941 alkaneen operaatio Barbarossan (hyökkäys Neuvostoliittoon) alussa Pz.Kpfw.III -vaunut muodostivat pääosan Saksan panssarivaunukalustosta. Ne havaittiin kuitenkin pian liian heikosti aseistetuksi, puna-armeijan T-34 -ja KV-1 panssarivaunuja vastaan.
T-34/76
Saksa aloitti 22.6.1941 operaatio Barbarossan, hyökkäyksen Neuvostoliittoon. Pian hyökkäyksen alettua, tuli saksalaisille vastaan melkoinen yllätys, keskiraskaan T-34/76:n muodossa. Puna-armeijan käyttämä keskiraskas T-34/76 oli Panzer III panssarivaunuun verrattuna täysin ylivoimainen. Panzer III:n 5cm KwK 38 L/42, ei kyennyt tasaväkiseen taisteluun vastustajan kanssa. Kyseisellä tykin panssarikranaateilla ei kyetty läpäisemään T-34:n viistoon asennettua ja vahvaa panssarointia.
Suomessa
Suomen armeijalla ei ollut käytössään yhtään Pz.Kpfw.III -sarjan panssarivaunua. Pohjois-Suomeen sijoitetulla
A.O.K. Norwegenillä niitä kuitenkin muutamia kappaleita. Vaunut oli sijoitettu Panssariosasto 40:een (Panzer-Abteilung 40 z.b.V.) vahvuuteen.
Panzer-Abteilung 40 z.b.V.