Panzerkampfwagen III Ausf. D

Yleistä

Oberst Heinz Guderian määritteli 11.1.1934 armeijan aseosastolla, suunniteltavaksi uusi keskiraskaspanssarivaunu, jonka maksimi paino olisi 24 000 kg ja huippunopeus vähintään 35 km/h. Uusi panssarivaunu oli tarkoitettu panssaridivisioonien pääasialliseksi vaunukalustoksi, yhdessä tulevien Panzer IV -sarjan panssarivaunujen kanssa. Suunnittelutyöhön ottivat osaa Daimler-Benz AG, Friedrich Krupp AG, MAN ja Rheinmetall-Borsig AG. Vuosien 1936-1937 aikana suoritettujen testien perusteella, Daimler-Benzin prototyyppi (Pz.Kpfw III Ausf. A), hyväksyttiin tuotantoon toukokuussa 1937.

Pz.Kpfw III Ausf. D seurasi Panzer III:n aiempia Ausf. A-, B- ja C-versioita. Näiden mallienavulla testattiin muun muassa alustan rakennetta, jousitusta ja torniratkaisuja. Kehitystyössä havaittiin useita ongelmia, minkä vuoksi varhaiset versiot jäivät pieniksiesisarjoiksi. Ausf. D:ssä pyrittiin parantamaan erityisesti alustan ja jousituksentoimintaa. Vaunussa käytettiin edelleen varhaisille Panzer III -malleille tyypillistä rakennetta, mutta siihen tehtiin useita teknisiä muutoksia aiempiin versioihin verrattuna.

Uudistukset

Pz.Kpfw. III Ausf. D:n pääaseena oli 37 mm KwK 36 L/45 -tykki. Lisäksi vaunussa oli kolme konekivääriä, ja sen miehistöön kuului viisi henkilöä. Viiden hengen miehistö oli merkittävä ratkaisu, sillä komentaja pystyi keskittymään vaunun johtamiseen muiden miehistönjäsenten hoitaessa aseen, lataamisen, viestityksen ja ajamisen tehtäviä.

Pz.Kpfw.III Ausf. D:n kehitystyössä keskeinen haaste oli löytää tasapaino liikkuvuuden, panssaroinnin ja aseistuksen välillä. Saksan panssarivaunusuunnittelu oli tuolloin vielä suhteellisen uutta, ja kokemuksia kerättiin sekä harjoituksista että Espanjan sisällissodassa saaduista havainnoista. Ausf. D:n tekniset ratkaisut osoittautuivatkuitenkin nopeasti välivaiheeksi, ja Panzer III:n myöhemmissä versioissa rakennetta kehitettiin edelleen.

Keskiraskaat Panzerkampfwagen III sarjan taistelupanssarivaunut oli alun perin suunniteltu Saksan panssarijoukkojen päätaisteluaseeksi. Pz.Kpfw.III -panssarivaunut olivatkin mukana vuoden 1939 sotaretkellä Puolaan, sekä vuonna 1940 Norjassa, Tanskassa ja Ranskassa. Vuonna 1941 vaunut ottivat osaa Balkanin sotaretkeen, sekä taisteluihin Pohjois-Afrikassa. Kesäkuussa 1941 alkaneen operaatio Barbarossan (hyökkäys Neuvostoliittoon) alussa Pz.Kpfw-III vaunut muodostivat pääosan Saksan panssarivaunukalustosta. Se havaittiin kuitenkin pian liian heikosti aseistetuksi puna-armeijan T-34 ja KV-1 panssarivaunuja vastaan.

Tuotanto

Pz.Kpfw.III Ausf. D:n tuotanto käynnistyi Daimler-Benzin toimesta vuoden 1938 alussa, perustuen 25 vaunun tilaukseen, joiden runkonumerot olivat 60316-60340. Tilatut vaunut valmistuivat vuoden 1938 aikana. Lisäksi Daimler-Benz valmisti viisi ylimääräistä runkoa (60221-60225), jotka rakennettiin valmiiksi vasta vuoden 1940 aikana. Näihin yhdistettiin aikaisemmin varastoon jääneitä Ausf. B torneja ja päällysrakenteita.

Pz.Kpfw.III Ausf. D/B

Viidestä vuonna 1940 valmistuneesta hybridiversiosta (runkonumerot 60221-60225) käytetään nimitystä Pz.Kpfw.III Ausf. D/B, vaikka ei ole varmaa, onko kyseessä Saksan armeijan virallinen tyyppimerkintä. Vaunuissa oli siis Ausf. D -mallin runko ja Ausf. B -mallin torni. Merkittävin ero on kuitenkin johtajan kupoli, joka oli rumpumallinen ja siinä oli kahdeksan tähystysaukkoa.

Tekniset tiedot

Panssarointi

Rintamalla

Keskiraskaat Panzerkampfwagen III -sarjan taistelupanssarivaunut oli alun perin suunniteltu Saksan panssarijoukkojen päätaisteluaseeksi. Pz.Kpfw.III -vaunut olivatkin mukana vuoden 1939 sotaretkellä Puolaan, sekä vuonna 1940 Norjassa, Tanskassa ja Ranskassa. Vuonna 1941 vaunut ottivat osaa Balkanin sotaretkeen, sekä taisteluihin Pohjois-Afrikassa. Kesäkuussa 1941 alkaneen operaatio Barbarossan (hyökkäys Neuvostoliittoon) alussa Pz.Kpfw.III -vaunut muodostivat pääosan Saksan panssarivaunukalustosta. Ne havaittiin kuitenkin pian liian heikosti aseistetuksi, puna-armeijan T-34 -ja KV-1 panssarivaunuja vastaan.

T-34/76

Saksa aloitti 22.6.1941 operaatio Barbarossan, hyökkäyksen Neuvostoliittoon. Pian hyökkäyksen alettua, tuli saksalaisille vastaan melkoinen yllätys, keskiraskaan T-34/76:n muodossa. Puna-armeijan käyttämä keskiraskas T-34/76 oli Panzer III panssarivaunuun verrattuna täysin ylivoimainen. Panzer III:n 5cm KwK 38 L/42, ei kyennyt tasaväkiseen taisteluun vastustajan kanssa. Kyseisellä tykin panssarikranaateilla ei kyetty läpäisemään T-34:n viistoon asennettua ja vahvaa panssarointia.

Suomessa

Suomen armeijalla ei ollut käytössään yhtään Pz.Kpfw.III -sarjan panssarivaunua. Pohjois-Suomeen sijoitetulla A.O.K. Norwegenillä niitä kuitenkin muutamia kappaleita. Vaunut oli sijoitettu Panssariosasto 40:een (Panzer-Abteilung 40 z.b.V.) vahvuuteen. Panzer-Abteilung 40 z.b.V.

Lähdeluettelo

• - Achtung Panzer, url: http://www.achtungpanzer.com, 18.8.2014
• - Military History Encyclopedia on the Web, url: www.historyofwar.org, 18.8.2014
• - Wwiivehicles.com – Germany’s 50mm Guns, url: http://www.wwiivehivles.com, 11.12.2014
• - 5cm Kwk 38 – Wehrmacht History, url: http://wehrmacht-history.com, 11.12.2014
• - Wehrmachtin panssarit Suomessa, Kari Kuusela

19.12.2014 (21.9.2026 10:19)