.45 ACP
Yleistä
John Moses Browning suunnitteli .45 AUTO -patruunan (.45 ACP eli 11.43x23 mm) vuonna 1904. Patruuna oli tarkoitettu kehitystyön alla olevaan Colt-puoliautomaattipistooliin, josta lopulta tuli Colt M1911. Pistooli otettiin Yhdysvaltojen armeijan (US Army) käyttöön vuonna 1911.

Patruuna on suuri kaliiperinen, tehokas ja läpäisykykyinen. Painavan luodin (FMJ 15 g) osuessa elävään kudokseen, se aiheuttaa voimakkaan hydrostaattisen shokin. Tämä puolestaan lamauttaa tehokkaasti kohteen.
.45 ACP on yksi voimakkaimmista palveluskäyttöön hyväksytyistä käsiasepatruunoista. Voimakkaan patruunan tuottama suuri rekyyli ei välttämättä ole helppo hallita. Voimakasta patruunaa ampuvan aseen hallinta vaatii keskitason ampujalta paljon harjoittelua. Ilmeisesti osin tästä syystä Yhdysvaltojen armeija alkoi vuonna 1985 korvata vanhan sotaratsun 9 mm Luger (9x19 Pb) -patruunalla. Vaikka .45 AUTO onkin nyt menettänyt asemiaan palveluspatruunana, on se edelleen todella suosittu urheiluammunnassa.
Kun .45 ACP -kaliiperiseen aseeseen asennetaan äänenvaimennin, muuttuu ase "lähes" äänettömäksi. Luodin lentonopeus on niin hidas (250 m/s), ettei sen etenemisestä muodostu äänennopeuden ylittämisestä muodostuvaa melua.