Kenttärata - syyskuu 1944

Tutkimuskysymys: Onko Sänkikankaalla, Kenttälammessa Kenttäradan juna?

Taustatietoja

Syksyllä 1944, Kuusamo–Kiestinki suunnalta vetäytyvät saksalaiset joukot hävittivät perusteellisesti Kenttäradan (Heeresfeldbahn) ratapihat, sillat ja liikennöintikaluston. Tutkimustyön yhteydessä on aikalaishaastatteluissa noussut esille tietoja, joiden mukaan Kuusamossa olisi esimerkiksi viimeinen Kenttäradan juna käännetty Kenttälampeen. Kertomuksia ja väitteitä on useita ja ne nousevat aina aika-ajoin sitkeästi uudelleen esiin, joten asia vaatii tarkemman tarkastelun.

Aluksi kuitenkin käydään läpi Kenttäradan hävittäminen. Vasta sen jälkeen tutustutaan erilaisiin aikalaisten muistitietoihin ja väitteisiin, vesistöihin ajetuista tai sinne työnnetystä Kenttäradan liikennöintikalustosta.

Kenttäradan hävitystyö

Saksalaiset lopettivat liikennöinnin Kenttäradalla (Heeresfeldbahn) 14.9.1944, kun Hyrynsalmen asema veturipajoineen ja varastoineen räjäytettiin aamu yöllä saksalaisten toimesta. Hävitystyöt aloitettiin myös Kuusamossa 15.9.1944, kun Kenttäradan liikennöinnistä ja rakentamisesta vastaavat joukot hävittivät, ennen vetäytymistään Kuusamosta, perusteellisesti Kenttäradan liikennepaikkojen rakennukset ja varastot, ratapihojen vaihteet, sillat, siltarummut, puhelinlinjat sekä myös liikennöintikaluston, käsittäen veturit, vaunut ja moottoriresiinat. Kenttäradan hävittäminen Kuusamossa oli saatettu päätökseen 23.9.1944 mennessä, myös Vanttajajoen Kenttäratasilta oli räjäytetty. Tarkoituksena oli, ettei mitään käyttökelpoista jäisi Kiestingin suunnalta vetäytyvien saksalaisten joukkojen perässä seuraaville puna-armeijan joukoille (205. divisioona). Hävitystyöhön saksalaisilla oli hyvin aikaa ja he onnistuivat kahden viikon kuluessa tuhoamaan perusteellisesti kaiken, mitä ei voitu mukaan ottaa.

Viimeinen juna käännettiin Kenttälampeen?

Aikalaistietona on kerrottu, että Kenttäradan viimeinen Hyrynsalmen suunnalta Kuusamoon saapunut juna käännettiin Kenttälampeen, koska sitä ei enää ehditty kääntää takaisin. Tapauksesta on kertonut ainakin Irene Multasniemi seuraavaa; "Kuusamon kirkonkylältä tulleet ruoantuojat olivat nähneet, kun Kenttäradan viimeinen juna oli käännetty lampeen". Multasniemi oli itsekin ollut usein mukana kuljettamassa Kuusamon kirkonkylästä, ruokaa sotavangeille. Myös Aarre Kinnunen ja Paavo Heiskanen ovat kertoneet, että useat henkilöt ovat tästä puhuneet, "melko" varmana tietona.

Kun sanotaan, että ”juna on käännetty lampeen”, tarkoittaisi tämä käytännössä veturia vaunuineen. Koko junan upottaminen pieneen lampeen ei liene todennäköistä, todennäköisempää tässä on, että kyse on vain veturista. Veturi olisi todennäköisesti ollut Kenttäradan yleisin veturimalli, KML-3 (paino 16,5 tonnia). Höyryveturi HF-110C olisi suurempi kokoinen (paino noin 29 tonnia).

Kun mietitään ajankohtaa tapahtuneelle, on sen täytynyt tapahtua ennen 15.9.1944, koska 15.9. aloitettiin Kuusamossa Kenttäradan ratapihojen räjäyttämiset, eikä uusia junakuljetuksia enää saapunut Kuusamoon. Ajankohta sopii senkin puolesta, että näköhavainnon tekijä oli suomalainen siviilihenkilö, joka evakuoitiin Kuusamosta 22.9.1944 mennessä, muiden siviilien mukana. Tämän perusteella on todennäköistä, että tapahtumapäivä olisi arviolta 13.-14.9.1944.

Jos puolestaan mietitään, miksi viimeinen juna olisi käännetty lampeen, vaikuttaa syy ilmeiseltä; saksalaiset eivät halunneet jättää alueelle saapuvalle puna-armeijalle mitään käyttökelpoista. Toinen syy on vielä yksiselitteisempi; Kenttärata ja sen liikennöintikalusto oli määrätty perusteellisesti tuhottavaksi, tavalla tai toisella, mieluiten räjäyttämällä.

Kenttälammessa ei kuitenkaan ole nykypäivänä näkyvissä Kenttäradan veturia tai vaunuja. Niitä ei aikalaiskertomusten mukaan ollut näkyvillä, sodan päätyttyäkään (Aarre Kinnunen). Tämä tarkoittaisi, että juna on upotettu lampeen verrattain syvälle, mikä olisi varmasti ollut hankalaa, sillä Kenttälampi on rannoiltaan loivasti syvenevä. Kenttälammen vesi on kirkasta (pohjassa lähde) ja näkyvyys pinnasta noin metrin syvyyteen on hyvä. Kenttälammen syvin kohta on noin kolme metriä. Havaintoa junasta pinnalta katsomalla ei kuitenkaan ole. Kenttälammessa on käynyt asiaa tutkimassa myös lukuisa määrä sukeltajia, mutta mitään junaan viittaavaa ei ole löytynyt. Myöskään Kenttälammen rannalta ei ole löytynyt viitteitä, että kiskot olisi käännetty lampeen, junan sinne ajamisen mahdollistamiseksi.

Aikalaiskertomusta on kuitenkin myöhemmin tarkennettu niin, että kyse onkin Kenttälammen itäpuolella olevasta pienestä suolammesta. Tämä tietenkin muuttaa asiaa. Tämän suolammen rannat ovat erittäin pehmeät ja lammen pohja on ns. pehmyt rapapohja. Lampi on tosin vain noin 1,5 metriä syvä ja tämäkin loivasti syvenevä. Voisi ajatella, että jos veturi on käännetty tähän lampeen, olisi veturi hiljalleen vajonnut ns. ”pohjattomaan rapalampeen”. Tämänkään lammen rannalla ei ole näkyvillä mitään merkkejä em. toimenpiteestä, mutta se ei täysin pois sulje mahdollisuutta, että näin olisi tehty. Ranta on niin pehmyt ja lammen ranta matala, että veturin ajaminen lampeen olisi varmasti ollut suhteellisen vaikea toimenpide. Tiedossamme ei ole, onko kyseisessä lammessa sukeltajat käyneet tutkimassa asiaa. Olisiko osa mahdollisesta veturista vielä nähtävissä, vaikka se ei kovin todennäköiseltä vaikutakaan?

Loppupäätelmä

Väitettä, että Kenttälammen itäpuolella olevassa suolammessa olisi Kenttäradan veturi, ei ainakaan toistaiseksi ole voitu toteen näyttää, mutta toisaalta väitettä ei ole voitu kieltääkään. Se, että veturi lammessa olisi, ei näytä kuitenkaan todennäköiseltä. Tutkimuksen tila: avoin, lisätutkimusta tarvitaan.

Lähdeluettelo

• - KTB AOK 20/pioneeritoiminta, 1.7.–31.12.1944, mikrofilmi F8, rulla 2631
• - Kenttäradan monet kasvot, Jaakko Heikkinen, 1998
• - Saksalaisten lennokas Kenttärata, Aaro Salmela
• - Kuusamon kenttärata, Matti Haro, Resiina-lehti 4/1990
• - Haastattelut Aarre ja Siiri Kinnunen, 1985–2001
• - Haastattelut Paavo Heiskanen, 1985–2020
• - Haastattelu Vesa Ronkainen, 2008
• - Maaston inventointi 2001–2019, Tapio ja Tomi Heiskanen
• - Kenttäradan kartta 1944, Bundesarchiv-Militärarchiv, Freiburg
• - Videofilmi - Material Nr 28, Agentur Karl Höffkes, 1959
• - Koillissanomat 18.10.2020

30.10.2019 (19.9.2023 23:32)